Riittääkö eläke turvaamaan toimeentuloni? Kysymys askarruttaa erityisesti eläkeikää lähestyviä. Vuoden alussa julkaistiin Eläketurvakeskuksen tutkimus Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 -2015 (ETK tutkimuksia 1/2017). Tutkimuksen mukaan eläkeläisten käytettävissä olevat tulot ja kulutus ovat kasvaneet reaalisesti lähes puolella tutkimusjakson aikana. Tutkimuksessa todettiin, että eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt myönteisesti kyseisellä aikajaksolla. Eläkeläisillä on käytettävissä olevia tuloja noin 70 - 80 prosenttia työssä olevien tuloista. Toimeentulo on heikointa alle 55-vuotiailla työeläkeläisillä, sekä yksin asuvilla eläkeläisillä. Keskimääräinen työuraan perustuva kokonaiseläke oli vuoden 2016 lopussa 1632 euroa kuukaudessa, miesten keskimääräisen eläkkeen ollessa 1848 euroa ja naisten 1453 euroa kuukaudessa. Naisten eläke oli keskimäärin 78 prosenttia miesten eläkkeestä. Vanhuuseläkkeellä olevien keskieläke oli 1716 euroa.

Keskimääräiset luvut antavat yleiskuvan eläkeläisten tuloista ja tulokehityksestä pitkällä aikavälillä. Hajonta on kuitenkin suuri, moni saa eläkettä enemmän kuin keskieläke, mutta moni myös vähemmän. Tosiasia on, että eläkkeelle jäädessä palkkatuloa saavien bruttotulot laskevat noin kolmanneksella. Naisten ja miesten palkkaerot sekä työuran erilaisuus näkyy myös eläketuloissa. Eläkeikäiset naiset asuvat myös miehiä useammin yksin, joten oletettavasti toimeentulovaikeudet koskettavat naisia useammin kuin miehiä.

Joustoa työmarkkinoihin

Eläkkeelle siirtyminen ei välttämättä tarkoita, ettei työnteko enää kiinnosta. Olisi mahtavaa, jos työnantajat kilvan etsisivät eläkeläisiä osa-, tilapäis- ja kokoaikatöihin.  Moni eläkeläinen tekisi töitä mielellään päivän parin viikossa tai sovitun tuntimäärän tai työjakson silloin tällöin. Vapaasti assosioiden eläkeläisten joukosta löytyisi senioriadvisoreita, mentoreita, kouluttajia, työhön perehdyttäjiä, eri alojen asiantuntijoita, kulttuurioppaita, myös sijaistajia tai kiireapua hoiva-alalle ja muihin palvelualan töihin. Kukapa olisi parempi huolten kuulija ja tukija kuin kokenut seniorikansalainen. Eläkeläisten osallistuminen aktiivisimmin työelämään parantaisi eläkeläisen omaa taloutta, mutta saattaisi myös kohentaa työelämän laatua, tuottavuutta ja palvelukulttuuria.

Ei suuret tulot, vaan pienet menot

Taloudestaan tarkalla kaverillani on tapana sanoa, ” tärkeintä ei ole suuret tulot, vaan pienet menot”. Kaverini onkin tehnyt säästämisestä taiteenlajin.  Hänen kierrätysmateriaalista tekemänsä pergola on kauneudessaan vertaansa vailla. Kierrätys- ja jakamistalous on nyt trendi, siitähän voi kehittää suorastaan harrastuksen. Halvalla löytyy aarteitakin mm. kirjoja, levyjä, huonekaluja, astioita myyvien kirpputorien hyllyiltä. Eläkeläisalennuksen saa mm. junamatkoihin, elokuva-, teatteri- ja näyttelylippuihin. Etsimällä löytyy myös edulliset kahvilat, ravintolat ja kaupat. Tarkka kirjanpito paljastaa puolestaan armottomasti, mihin eläketulot oikeasti menevät. Kirjanpidon seurauksena itselleni paljastui yllättäviä asioita. Spontaanit vaatehankinnat, apteekin käsikauppatuotteet esim. useita kosteusvoidetuubeja kuukaudessa ja suunnittelemattomat ruoka-ostot olivat omalla kohdallani ns. turhia menoeroja. Turhia ja harkitsemattomia ostoja karsimalla rahaa säästyy esim. matkakassaan siirrettäväksi. Lisäksi pidän ”älä osta mitään” – päiviä. Kun kuukaudessa kertyy useita tällaisia päiviä, rahaa säästyy kummasti. Yhden toiveen esittäisin verottajan suuntaan, pienten ja keskisuurten eläkkeiden verotus kevyemmäksi, please!

Aurinkoisia kevätpäiviä!

Ansu