Elämää vahvoilla väreillä

Sosiaalipsykologian emeritusprofessori Antti Eskola valottaa Vanhuus-kirjassaan ikääntymistä monesta eri näkökulmasta, omienkin kokemustensa kautta. Eskola käsittelee kirjassaan myös eläkkeelle jäämistä. Hänen ajatuksensa siitä, että eläkkeelle jääminen on ”vapautta jostakin, vapautta johonkin” on erityisen kiinnostava. Eläkkeelle jäädessähän tietää, mistä vapautuu, tulevaisuus on sen sijaan tuntematon ja usein hahmotonkin. On kuin astuisi tyhjään tilaan, jonka värimaailman ja sisustamisen voi valita omien mieltymystensä mukaisesti. Vapautuva aika on tämä tyhjä tila, ajankäytön sisällön ja rytmittämisen voi itse suunnitella. Aikamoinen haaste! Moni pohtiikin, mistä löytyy se itselle merkityksellinen elämän sisältö ja tekeminen, jonka avulla tyhjä tila täyttyy ja elämän värit säilyvät edelleen ja jopa vahvistuvat?

On mielenkiintoista seurata, miten omat ikätoverit käyttävät eläkepäiviensä vapautta - vapautta johonkin. Toiminnankirjo on laaja. Tunnen ihmisiä, jotka ovat eläkkeellä, mutta tekevät työtä yrittäjinä. Eläkkeellä olo merkitsee heille vapautta yrittäjyyteen ja osaamisen käyttämiseen omassa yrityksessä. On myös aloja, joissa työmahdollisuuksia on paljon tarjolla, eläkeläisenä voi tehdä työkeikkoja oman aikataulunsa mukaisesti. Monet ikäkavereistani ovat löytäneet mielenkiintoisia harrastuksia. Yksi pelaa intohimolla bridgeä, toinen näyttelee harrastajateatterissa, kolmas maalaa akvarellejä ja neljäs kokoaa polkupyöriä osista ja kirjoittaa sukunsa tarinaa, viides remontoi pieteetillä hirsirakenteista kesämökkiään. Helsingin kaupungin tilastokeskuksen mukaan mm. kolmannes yli 65-vuotiaista helsinkiläisestä käyttää vapauttaan osallistuakseen vapaaehtoistoimintaan.

Myös eläkeläisen elämään kuuluu vastuu ja velvollisuudet. Vapaus ansiotyöstä voi merkitä vapautta huolehtia sairaasta tai iäkkäästä omaisesta, ottaa osaa yhteiskunnallisten tai lähiyhteisön asioiden hoitoon tai huolehtia lastenlapsista, että nuoremmat sukupolvet voivat panostaa ansiotyöhön. Eläkeaika tarjoaa myös vapautuvaa aikaa huolehtia omasta hyvinvoinnista ja terveydestä toimintakyvyn säilymiseksi.

Voimaa kulttuurista

Kuinka paljon värittömämpi maailma olisikaan ilman monipuolista kulttuuria? Eläkeläiset, varsinkin naiset, ovat tunnetusti kulttuurin suurkuluttajia. He osaavat antaa arvon sille luovien ihmisten työlle, jolla nämä tulkitsevat elämän ilmiöitä värein, kirjoittamalla, säveltämällä, soittamalla, laulamalla tai näyttelemällä. Kuulun tähän joukkoon ja tunnustaudun kulttuurin ”sekakäyttäjäksi”. Ilman oppaita kulttuurin maailma ei aina avaudu. Siksi osallistunkin mielelläni opastettuihin taidenäyttelykierroksiin, käyn lukupiirissä ja kuulun vapaasti muotoutuneisiin kulttuurikerhoihin. Jaettu elämys on myös moninkertainen elämys. Oman elämän värit vahvistuvat myös kulttuuriharrastusten myötä, eläkeläisalennuksella tietenkin.

Värikästä kevättä!

Ansu