KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA   (päivitetty 19.10.MR)

SPR Hämeen piirin henkilöstö on koonnut tämän listauksen. Tilanteet muuttuvat  nopeasti. Pyrimme pitämään tiedot ajan tasalla. 

Lisätietoja piiristä Tommi Mattia, tommi.mattila@redcross.fi, puhelin 040 589 5780 ja Mari Rantio, mari.rantio@redcross.fi, puhelin 040 823 2767. 

Mistä osasto saa apua ja tukea virka-ajan ulkopuolella? 

Iltaisin ja viikonloppuisin akuuteissa tilanteissa piirin va. toiminnanjohtaja 040 809 3568.

Terveysturvallisuus 

Koronan ja muiden tartuntatautien riskin takia lähikontaktissa tapahtuvissa auttamistilanteissa on tärkeää huomioida suojautuminen. Kannattaa muistuttaa mieleen koronasuojautumisen periaatteet ja noudattaa niitä kaikissa auttamistilanteissa. Kirurginen suunenäsuojain/mieluummin lähikontaktissa ffb2 maski, käsihygienia, kertakäyttöiset suojakäsineet, tarvittaessa suojatakki ja turvaväli. Terveysturvallisuusohjeita:  https://rednet.punainenristi.fi/node/59469  Oma perusrokotussuoja kannattaa tarkistaa ja tulee säännöllisesti itse huolehtia vähintään tetanusdifteriatehosteesta, työikäiset 20 v välein ja muut 10 v välein. MPR (tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko) rokotesuojaus on myös hyvä päivittää, mikäli puutteellinen tai tauteja ei ole sairastanut /Thl

THL on päivittänyt ohjeen, mikä ottaa laajasti huomioon niin vapaaehtoisten, työntekijöiden kuin muiden toimijoiden rokotussuositukset. SPR noudattaa toiminnassaan kyseistä ohjetta. 

turvapaikanhakijoiden parissa toimivien rokotusohjeita.

Osasto ja kuntayhteistyö varautumisessa 

Osastoja kannustetaan olemaan aktiivisesti yhteydessä omaan kuntaansa. Etukäteen olisi hyvä selvittää, minkälaisia tarpeita ja toiveita kunnalla on SPR osastoa kohtaan Ukrainan konfliktiin liittyen. Piiristä voi kysyä neuvoa ja pyytää tarvittaessa apua neuvotteluihin/myös piirin työntekijän osallistumista niihin yhdessä osaston edustajien kanssa. Piirissä ensisijainen yhteyshenkilö on va. ohjelmapäällikkö Leila Ahonen, leila.ahonen@redcross.fi , puhelin 040 135 8717. 

Kun osastolta pyydetään akuutisti apua turvapaikanhakijoiden vastaanottoon 

Maahanmuuttovirasto koordinoi ukrainalaisia maahantulijoita niin, että heidät voidaan ohjata suoraan turvapaikkaprosessiin ja vastaanottokeskuspalveluiden piiriin. Yksityisen evakuointikuljetusten yhteydessä voi tulla tilanne, jossa apuamme pyydetään akuutisti. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi, jos evakuointibussi hajoaa kesken matkan ja matkustajat tarvitsevat suojaa matkan jatkamista odotellessa.  Jatkossa voi syntyä myös tilanne, että vastaanottokapasiteettia ei ehditä lisätä riittävästi ja bussilastillinen ihmisiä on vailla välitöntä suojaa. 

Molemmissa tapauksissa ensisijainen toimintavastuu on kunnan sosiaalitoimella (sosiaalipäivystys). Näissä tapauksissa (kuten tulipaloon liittyvissä evakuoinneissa) sosiaalitoimi voi pyytää Punaisen Ristin apua. Toimintaa johtaa sosiaalitoimi, joka myös ensisijaisesti vastaa toiminnasta aiheutuvista kuluista. Tällöin toimitaan kuten muutoinkin evakuointitilanteessa. Hälytetään tarvittavat vapaaehtoiset ja järjestetään vapaaehtoistoiminnan johtaminen. Tilanteessa kannattaa herkästi ilmoittaa myös piiritoimistoon. 

Toimintaohje vaate- ja tarvikeavusta maahan jo tulleille 

Varmista, että avuntarvitsija on tietoinen vastaanottokeskuspalveluista (oikeus sosiaalipalveluihin ja vastaanotto- ja käyttöraha). Osasto voi kaikissa tapauksissa tarvekartoituksen perusteella tapauskohtaisesti kotimaan avun ohjetta soveltaen, avustaa välttämättömissä vaate-, hygienia- ja tarvikehankinnoissa.  Osaston kotimaan avun yhteyshenkilö (tai muu sovittu henkilö) kirjoittaa maksusitoumuksen yhteistyösopimuksen perusteella sovittuun kauppaliikkeeseen.  Kanta-Hämeessä voidaan maksusitoumus tehdä Hämeenlinnan Soppi -kierrätystavarataloon. Tampereella ja Lahdessa osastot voivat hyödyntää Kontteja, minne voidaan tehdä maksusitoumus. Osaston kannattaa etukäteen olla yhteydessä Konttiin yhteistyön käynnistämiseksi. Voit aina varmistaa ennen auttamistilannetta ensihuollon asiantuntijalta, miten toimia kyseisessä tilanteessa: 040 823 2767 tai mari.rantio@redcross.fi

Kotimaan avun ohjeen soveltaminen Ukraina –operaatiossa  

Pääsihteeri on 18.3. antanut kotimaan avustustoiminnan soveltamisessa ohjeen. Osastot voivat käyttää Ukraina –operaatiossa SPR:n Katastrofirahastoa kotimaan avustustoiminnan ohjeita seuraavasti soveltaen: 

Henkilöä tai perhettä: 

• Avustaminen tulee aloittaa mahdollisimman pian maahantulon jälkeen tai viimeistään kahden viikon kuluttua avun tarpeen syntymisestä 

• Avustamme välttämättömimpien tarvikkeiden tai palveluiden hankinnassa. Tyypillisiä hankintoja ovat vaatteet, hygieniatarvikkeet, vuode- ja petivaatteet, välttämättömät keittiötarvikkeet. 

• Avustaminen perustuu tapauskohtaiseen tarveharkintaan. Suositellaan kasvotusten tapaamista, mutta tarveharkinta voidaan tehdä myös muutoin (etänä). 

• Avustettavalle annetaan maksusitoutus tarkoituksenmukaiseen liikkeeseen (Kontti secondhand-ketju, Soppi kierrätysputiikki, paikallinen muu kauppaliike). 

• Maksusitoumukseen kirjataan karkeasti hankittavat tarvikkeet (vaatteita, keittiötarvikkeita jne) 

• Avustussumman ratkaisee tarve ja hankintapaikka.  Tyypillinen vaateavustussumma kierrätystavarataloissa voisi olla esim.  50 e/ hlö ja kauppaliikkeissä 100 e/hlö. 

Hätämajoituksessa avustaminen 

Kuntien ylläpitämät hätämajoitukset ovat kuntien vastuulla. Katastrofirahastosta ei voida kustantaa kuntien tai muiden ylläpitämien hätämajoitusten varustelua etukäteen. Mikäli avuntarve on äkillinen (majoittujat paikalla) ja riittävää apua ei ole viranomaisilta saatavissa, voidaan piirin toiminnanjohtajan päätöksellä hankkia hätämajoitukseen välttämättömät tarvikkeet kuten patjat ja petivaatteet. 

Kontti secondhand-ketjun käyttö Ukraina –operaatiossa 

Avun tarvitsija on yhteydessä osaston kotimaan avun yhteyshenkilöön (tai muuhun sovittuun henkilöön) ja tarvekartoituksen perusteella osasto tekee maksusitoumuksen Konttiin.  Tarve määrittelee avustussumman.  Osaston resurssien mukaan SPR:n vapaaehtoinen voi olla mukana asioimassa. Maksusitoumus on käytettävä kerralla. 

Maksusitoumusta vastaan Kontti kirjaa hankinnat suoraan kassaan Kontin materiaaliapuna. Kontti ei lähetä hankinnoista laskua osastolle. Kontti antaa kuittikopion mukana olevalle vapaaehtoiselle tai toimittaa kuitit osastoon maksusitoumuksessa olevien yhteystietojen perusteella.  

Osasto tekee normaaliin tapaan Katastrofirahastoon hakemuksen. Hakemuksesta tulee selvitä, että kyse on Ukraina –operaatiosta. Kontissa tehdyistä hankinnoista syntyneitä kuluja ei lisätä kotimaan avun katastrofirahaston hakemukseen osastolle korvattaviin kuluihin, ainoastaan tiedoksi ja kuitit liitetään mukaan.  Tällä vähennetään turhaa järjestön sisäistä maksuliikennettä. 

Kontti kierrätystavarat ja SPR:n vastaanottokeskukset 

Kontista voidaan toimittaa tavaraa ns. säkkitavarana ilman avustuspäätöstä Punaisen Ristin operoimiin vastaanottokeskuksiin. Tällöin toimituksista sovitaan Punaisen Ristin vastaanottokeskuksen ja Kontin välillä.  

Kontti secondhand-ketju ja muut vastaanottokeskukset  

Mikäli edellä mainittua säkkitavaraa tarvitaan muiden toimijoiden ylläpitämiin vastaanottokeskuksiin, siitä tarvitaan piirin/osaston antama avustuspäätös ja Kontilla on oikeus veloittaa käsittelymaksu (15/50 € per säkki). 

Soppi -kierrätysputiikin käyttö Ukraina -operaatiossa  

Osastot voivat hyödyntää kotimaan avustustoiminnassa myös Soppi -kierrätysputiikkia. 

Soppi-kierrätysputiikki löytyy Hämeenlinnan Tiiriöstä (Tiiriönsuontie 2). Puhelin 040 540 7626. Esihenkilö Tarja Lindstedt (tarja.lindstedt@redcross.fi). Avoinna kesäaikaan ma-pe klo 10-18 ja la 10-15, su suljettu. Sopista löytyy vaatteita ja muita kodin tarvikkeita edulliseen hintaan. 

Osaston kotimaan avun yhteyshenkilö (tai muu sovittu henkilö) kirjoittaa maksusitoumuksen Soppi-kierrätysputiikkiin. Yhteyshenkilön kannattaa olla yhteydessä Soppiin varmistaakseen ko. materiaalin löytymisen. Soppi laskuttaa maksusitoumukset osastolta. Osasto voi laskuttaa Sopin hankinnat kotimaan apuna Katastrofirahastosta. 

Tavarakeräykset 

Suomen Punainen Risti ei kerää tarvikkeita erityisesti kohdennettuna Ukrainan apuun. Punainen Risti pyrkii niin kotimaassa kuin kansainvälisesti vastaamaan todennettuun avuntarpeeseen kohdennetusti. Kansainvälisessä avustustoiminnassa hankinnat kannattaa usein tehdä lähialueelta.  

Mikäli haluat lahjoittaa vaatteita tai tavaraa Punaisen Ristin Konttiin, lahjoitukset käsitellään tavalliseen tapaan. Kontin tuloksesta 1/3 ohjataan katastrofirahastoon, 2/3 auttamistyöhön Suomessa. 

Kohdennettu tavarakeräys 

Jos osasto suunnittelee kohdennettua tavarakeräystä, niin huomioikaa: 

• Viestikää etukäteen tarkasti, mitä keräätte. 

• Viestikää myös etukäteen, että keräys lopetetaan heti, kun tavoite on saavutettu. 

• Suunnitelkaa etukäteen, mitä mahdolliselle ylijäämätavaralle tehdään. 

Ennen keräykseen ryhtymistä kannattaa olla yhteydessä SPR:n Kontteihin (Lahti, Tampere) ja Hämeenlinnassa Soppiin. Näissä paikoissa voi olla valmiina heti saatavilla vaatteita ja tarvikkeita.  

Miten turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua haetaan? 

Turvapaikan hakijan tulee ilmoittautua poliisin palvelupisteessä turvapaikan hakijaksi.  Poliisin palvelupisteiden aukioloajat löytyvät: https://poliisi.fi/yhteystiedot Tämän jälkeen poliisi ohjaa hakijan vastaanottopalveluiden piiriin.   

Miten vastaanottopalvelut järjestetään? 

Turvapaikanhakija voi majoittua vastaanottokeskukseen tai yksityismajoitukseen, jolloin hän järjestää majoituksensa itse (yleensä sukulaisten tai ystävien luona). Yksityismajoituksesta koituvia asumiskuluja ei korvata. 

Vastaanottopalveluita ovat: 

• majoitus, 

• sosiaali- ja terveyspalvelut, 

• vastaanotto- ja käyttöraha, 

• tulkkaus ja työ- ja opintotoiminta, 

• vapaaehtoinen paluu. 

Lisäksi vastaanottoyksiköstä saa tietoa: 

• vastaanottokeskuksessa asumiseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista, 

• vastaanottokeskuksen järjestyssäännöistä, 

• oikeusavusta, 

• suomalaisen yhteiskunnasta. 

Joissakin keskuksissa voidaan vastaanottopalveluina tarjota ateriat. Palveluiden järjestämisestä vastaa se vastaanottoyksikkö, mihin henkilö on rekisteröity. Palveluihin ei voi hakeutua itsenäisesti. 

Oleskelulupa tilapäisen suojelun tarpeen perusteella 

Odotettavissa on, että tilapäistä suojelua hakeneet saavat myönteiset päätökset hakemuksiinsa melko nopeasti. Oleskeluluvan saatuaan he ovat yhä vastaanottopalveluiden piirissä. Esimerkiksi asumista ei kustanneta keskuksen ulkopuolella. Erona turvapaikanhakijan oikeuksiin ovat samat terveydenhoitopalvelut, kuin kotikunnan omaavalla henkilöllä (aikuisella tp-hakijalla oikeus vain välttämättömiin), sekä välitön oikeus työntekoon ja opiskeluun.  

Lisätietoja turvapaikan hakijoille 

Maahanmuuttoviraston (Migri) sivuilla on toimintaohjeita Ukrainasta Suomeen saapuville. Ohjeista on saatavilla myös ukrainankieliset versiot:  

 Toimintaohjeita, jos saavut Ukrainasta Suomeen | Maahanmuuttovirasto (migri.fi) 

Maahanmuuttovirasto on koonnut sivuilleen myös laajasti yleistietoa turvapaikan hakemisesta ja prosessista yleisesti: Turvapaikka Suomesta | Maahanmuuttovirasto (migri.fi) 

Jos maahantulija ei hae turvapaikkaa eikä tilapäistä suojelua 

Ukrainasta saapuvat henkilöt, joilla on biometrinen passi voivat oleskella Suomessa 3kk viisumivapaasti.  Tällöin hän vastaa itse ylöspidosta.  

Hänellä on oikeus kiireellisiin terveydenhuollon palveluihin mutta hän vastaa kustannuksista itse. 

Mikäli henkilö tarvitsee välttämätöntä kiireellistä apua, hänet tulee ensisijaisesti ohjata sosiaalipäivystykseen.  

Kolmen kuukauden aikana henkilö voi halutessaan hakea turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua. Tällöin hän pääsee vastaanottopalveluiden piirin. 

Ukrainasta saapuneen vaihtoehdot Suomessa (lähde Migri 16.3.) 

Oleskelulupa 

Henkilö on maassa oleskeluluvalla (esim. työ tai opiskelu). Tällöin hän vastaa itse toimeentulostaan ja majoituksestaan.  

Matkailijastatus 

Henkilö on maassa maksimissaan 90 vrk matkailijastatuksella. Tällöin hän vastaa itse toimeentulostaan ja majoituksestaan. Hänellä ei ole työ tai opiskeluoikeutta Suomessa.  

Hakee tilapäistä suojelua 

Henkilö ilmoittautuu poliisille tilapäistä suojelua hakevaksi. Hänet rekisteröidään ja hänelle osoitetaan vastaanottokeskus, josta hän saa vastaanottopalvelut.  Tilapäistä suojelua saavalla on työ- ja opiskeluoikeus Suomessa. Majoitus voi tapahtua vastaanottokeskuksessa tai yksityismajoituksessa.  Majoitusta tarvitseva henkilö ei voi valita paikkakuntaa, vaan Maahanmuuttovirasto määrittelee vastaanottokeskuksen. Tilapäistä suojelua saava, kuten turvapaikanhakijakin, voi yksityismajoituksen osalta päättää itse asuinkuntansa. Yksityismajoitusta ei tueta valtion varoin.  

Hakee turvapaikkaa 

Henkilö hakee turvapaikkaa häneen henkilökohtaisesti kohdistuneen vainon perusteella. Hänet rekisteröidään ja hänelle osoitetaan se vastaanottokeskus, josta hän saa vastaanottokeskuspalvelut kuten edellä kuvattiin. 

Julkisen terveydenhuollon palvelut (Lähde Päijät-Sote 16.3.) 

Tilapäisen suojelun perusteella  

Oikeus terveydenhuollon palveluihin saman laajuisesti kuin henkilöillä, joilla on kotikunta Suomessa. Järjestämisvastuu on sillä vastaanottokeskuksella, johon henkilö on rekisteröitynyt. Vastaanottokeskukset voivat järjestää palvelut joko itse tai hankkimalla palvelun julkiselta tai yksityiseltä toimijalta. Kustannukset maksaa vastaanottokeskus (Maahanmuuttovirasto). 

Matkailijana Suomessa 90 vuorokauden maassa oleskelun perusteella 

Oikeus kiireellisiin terveydenhuollon palveluihin. Käytännössä äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämä välitön arvio ja hoito. Näissä tapauksissa hoidon aloittamista ei voida pitkittää ilman, että sairaus pahenee tai vamma vaikeutuu.  Myös synnytykset ja yleisvaarallisen tartuntataudin (esim. tuberkuloosi ja COVID19) leviämisen ehkäisemiseksi annettava hoito luetaan kiireelliseksi hoidoksi  Kiireellisen hoidon tarpeen arvioi hoitava lääkäri tai hammaslääkäri julkisissa terveydenhuollon palveluissa. 

Työntekijänä Suomessa 

Oleskeluluvan työn perusteella saanut henkilö rinnastetaan terveydenhuollon palveluiden osalta kotikuntalaisiin. Henkilöllä tulee olla hoito-oikeudesta Kelan ”Todistus oikeudesta hoito-etuuksiin Suomessa” -asiakirja.  

Turvapaikanhakijana Suomessa 

Turvapaikanhakijalla on oikeus välttämättömiin terveydenhuollon palveluihin. Palvelut ovat vastaanottokeskusten järjestämisvastuulla. Vastaanottokeskukset voivat järjestää palvelut joko itse tai hankkimalla palvelun julkiselta tai yksityiseltä toimijalta. Kustannukset maksaa vastaanottokeskus (Maahanmuuttovirasto). Aikuisilla turvapaikanhakijoilla on oikeus saada kiireellisen hoidon lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimia muita terveyspalveluja.  Alaikäisillä turvapaikanhakijoilla on saman laajuiset oikeudet terveydenhuoltoon kuin alaikäisillä, joilla on Suomessa kotikunta.  

Vastaanottosanastoa 

Hätämajoitus on tilapäiseen majoitukseen tarkoitettu yksikkö, joita voidaan joutua avaamaan laajamittaisessa maahantulotilanteessa. 

Laitospohjainen vastaanottokeskus on laitosmuotoisessa asumisyksikössä toimiva keskus, esimerkiksi Tampereen vok, joka toimii entisessä sairaalassa. 

Hajasijoitettu vastaanottokeskus toimii tavallisissa asunnoissa, joita vastaanottokeskus on paikkakunnalta vuokrannut. Keskuksella on yleensä erillinen toimistotila. Hämeenlinnan ja Lahden vastaanottokeskukset ovat hajasijoitettuja. 

Yksityismajoitusyksikkö järjestää vastaanottopalvelut yksityismajoituksessa asuville, toimipisteenä on toimistotila. Huom! Erillisiä yksityismajoitusyksiköitä on vain muutamalla paikkakunnalla, kuten Helsingissä ja Tampereella. Useimmilla paikkakunnilla yksityismajoittujat saavat palvelunsa vastaanottokeskuksista. 

Alaikäisyksikkö on ilman huoltajaa Suomessa olevan turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua hakevan lapsen vastaanottokeskus. Alaikäisyksiköt ovat kooltaan pienempiä kuin aikuisten ja perheiden vastaanottokeskukset ja niissä on enemmän henkilöstöä. Niiden toiminnassa korostuu hoito- ja kasvatustyö. Lapselle määrätään aina edustaja. 

Vok, vokki ovat lyhenteitä vastaanottokeskukselle.