RAMSAYT NYNÄSIN OMISTAJINA 1757-1896

Kauppakirja Arvid v. Göbenin ja Fredrik Ramsayn välillä on päivätty 13.11.1756 ja käsittää Honkilan ja Jussilan eli Tommolan ratsutilan no.87, Jyrängön säteriratsutilan no.86 sekä viimemainittuun kuuluneen Myllykylän talon maat. Kauppahinta oli 40000 kuparitaaleria, mikä suurimmaksi osaksi lienee ollut velkaa tiloihin otettua kiinnitystä vastaan.

Tilan ostaessaan Fredrik Ramsay (1712-1783) oli 44-vuotias ja naimisissa itseään yli kymmenen vuotta nuoremman HEDVIG JULIANA BOIJE af GENNÄSIN kanssa. Ramsayt olivat Ruotsi-Suomea jo lähes kaksisataa vuotta palvellutta alun perin skotlantilaista sotilassukua. Fredrik Ramsay oli osallistunut Hattujen sotaan eli Pikkuvihaan vuosina 1741-1743, jolloin Suomi oli Isonvihan jälkeen toistamiseen venäläisten joukkojen miehittämä ja kärsi osittain vieläkin enemmän kuin Isonvihan aikana. Sodan päättäneessä Turun rauhassa raja oli siirtynyt Kymijoelle ja Nynäsin tienoosta oli tullut rajaseutua.

Pian majuriksi ylennetty Fredrik Ramsay ryhtyi ilmeisesti heti rakennuttamaan asuinkartanoa perheelleen, johon jo kuului viisi lasta. Se rakennettiin uudismaalle vanhan säterin takamaille, mistä nimikin, Nynäs-Uusiniemi, kertoo. Ensimmäisen rakennusvaiheen hahmo näkyy yhä selvästi päärakennuksen julkisivussa. Se käsitti ainoastaan talon nykyisen alakerran ilman myöhemmin rakennettua keittiösiipeä. Täten talo oli muodoltaan perinteellinen yksikerroksinen suomalainen hirsirakennus, joka lepäsi ilman kivijalkaa ja täytepermantoa suoraan multaisella ja oli katettu matalalla lautakatolla. Ylellinen ei aateliskartano ja suuren perheen koti ollut.

Kartanon rakentamisvuosi on ilmeisesti ollut 1757 ja perhe muuttanut taloon seuraavana vuonna, sillä kuudes lapsista, tytär HEDVIG SOFIA syntyi vielä 28.11.1757 vanhassa kodissa Porvoossa, mutta jo seuraava lapsi, sittemmin muutaman kuukauden ikäisenä kuollut tyttövauva 23.5.1959 Nynäsissä. Varsinkin perheen äidille, Hedvig Boijelle uuteen kotiin muuton aikojen on täytynyt olla raskaat, sillä kaikkiaan yhdeksästä lapsesta menetettiin kolme jo pieninä, kaikki juuri vuosina 1757-1759.

Myös rahahuolet painoivat. Fredrik Ramsay ei pystynyt vakauttamaan tilojensa taloutta, vaan vielä vuonna 1774 eli kahdeksantoista vuotta oston jälkeen velkoja oli niin paljon, että puolet kartanosta eli juuri Jyrängön ratsutila joutui vasaran alle. Se pelastettiin erikoislaatuisella operaatiolla siten, että vanheneva majuri ensin möi muodollisella kaupalla koko omaisuutensa 26-vuotiaalle vänrikkipojalleen Johanille sopimuksella, että tämä ottaa vastatakseen perheen veloista ja toimeentulosta, minkä jälkeen vänrikki huusi 50000 kuparitaalarilla isänkartanon itselleen. Kauppa rahoitettiin luovuttamalla toinen ratsutila, Tommola kruunulle 60000 kuparitaalarista tulevaksi maaherran residenssiksi. Täten kartanosta irrotettiin siihen alunperin kuulunut Jyrängön virran takainen osa. Maaherran residenssi siirrettiin vuonna 1779 Loviisasta Heinolaan.

Toimelias vänrikki JOHAN ADOLF RAMSAY (1748-1784) erosi armeijasta ja ryhtyi heti kohentamaan kartanonsa taloutta mm. perustamalla sen läheisyyteen tiilitehtaan. Todennäköiseltä tuntuu, että juuri hän edullisista kaupoista saaduilla varoilla aloitti myös päärakennuksen lisärakentamisen. Maaherran residenssin naapurina Nynäs oli noussut uuteen arvoasemaan, missä sen oli vastaanotettava jalosukuisia vieraita. Lisäksi väkeä, jonka toimeentulosta nuori vänrikki oli luvannut vastata, oli paljon. Vanha majuri puolisoineen sekä lisäksi Johan Ramsayn kaksi naimatonta sisarta asuivat edelleen kartanossa. Sukulaisia oli paljon ja he vierailivat talossa usein.

Tarkkaa tietoa eri rakennusvaiheiden ajoituksesta sekä siitä, mikä eri Ramsayden osuus niissä on ollut, ei ole. Viimeistelyn mukaan lukien mm. yläkerran taitavasti puuleikkauksin koristellut juhlaovet -kyseessä saattaa olla pitempikin ajanjakso 1700-1800 lukujen vaihteen kahden puolen.