NYNÄS SPR:N OMISTUKSESSA

Veijo Vasama
Kuvaaja: Veijo Vasama
"Nynäs sotasokeiden käytössä"

Sadan vuoden katkon jälkeen kartanoon palasivat sotaveteraanit. Sotasokeille Nynäs tuli merkitsemään tukikohtaa, josta käsin he vaikean vammautumisensa jälkeen ponnistivat uuteen elämään. Vanhassa talossa syntyi ainutlaatuinen toinen toistaan tukeva veljespiiri, joka yhä edelleen puolen vuosisadan jälkeen vuosittain kokoontuu sen suojiin kuntoleireille ja virkistys-lomille. Sotasokeat loivat myös ympäristöönsä lämpimät suhteet, ja eräät heistä menivät naimisiin ja asettuivat pysyvästi asumaan kartanon lähelle. 1950-luvun loppupuolelle saakka Nynäsissä järjestettiin korityökursseja ja muuta ammattikoulutusta sotasokeille. 1960 tehtiin Sotasokeat ry:n ja Suomen Punaisen Ristin välillä uusi sopimus, jonka mukaan SPR luovutti sotasokeiden loma- ja virkistyskäyttöön edelleen kartanon ulkorakennukset, jotka oli muutettu majoitus- ja ruokailutiloiksi, kun taas päärakennus luovutettiin SPR:n tarkoituksiin. 1960-luvun loppupuolelle saakka päärakennuksessa toimi SPR:n Mikkelin piirin vanhainkoti, joka kuitenkin tiukentuneiden paloturvallisuusmääräysten vuoksi, talossa hyvin viihtyneiden vanhusten suruksi, jouduttiin pian lopettamaan.

1960-luvun lopulta lähtien Nynäs vakiintui ennen kaikkea SPR:n ensiapuryhmänjohtajien koulutuspaikaksi, missä ympäröivä maasto tarjosi erinomaiset mahdollisuudet mm. etsintöjen harjoitteluun. Lisäksi kartanossa järjestettiin paljon muita leirejä, seminaareja ja koulutustilaisuuksia. Koulutetut ensiapujohtajat muodostivat keskuudestaan vuosiluokittain karttuvan ns. Nynäsin killan, josta muodostui lähes yhtä tiivis veljes- ja sisarpiiri kuin sotasokeista sekä vahva Nynäsin kunnostamista ja kehittämistä ajava tukiryhmä. Kartanon tehokasta käyttöä rajoitti kuitenkin varsinkin ajanmukaisten koulutustilojen puute sekä majoitustilojen riittämättömyys ja vanhanaikaisuus.

Ollessaan vuoteen 1919 saakka vuokrattuna vanha päärakennus pääsi varsin huonoon kuntoon. Loppuaikoina sitä oli käytetty varastona. Myöskään Kymin Osakeyhtiö ei aluksi tunnu tietäneen mitä talolle tehdä, vaan se oli vuoroin asumattomana, vuoroin sitä käytettiin tilapäiseen asumiseen.