Vaikka päärakennuksen ikäisiä ulkorakennuksia ei olekaan säilynyt, alkaa pääasiassa Kymi-yhtiön rakennuttama Nynäsin pihapiirikin olla sadan vuoden ikäinen ja muodostaa sellaisena harvinaisen kulttuurimiljöön. Jykevä makasiini ja vaunuvaja lienevät vanhemmat. Ulkorakennusten ja ympäristön rakennus- ja kunnostusvaiheiden selvittäminen nykyaikaisin menetelmin, mm. hirsiä tutkien, olisi oma kiintoisa tutkimuskohteensa. Kiireellinen tehtävä olisi myös haastatella paikkakunnan vanhimmat asukkaat niistä muistoista ja tiedoista, joita heillä mahdollisesti vielä on kartanon rakennuksista ja sen elämästä ennen viime sotia.

Nynäsissä järjestetyt kurssit, seminaarit, talkoot ja muut tapaamiset ovat koonneet vankan SPR:läisjoukon, jolle vanha kartano on alkanut merkitä koko järjestön aatteellista kotia. Niin suuresti kuin taloa onkin rakastettu, on sen käyttö koulutuskeskuksena kuitenkin ollut melkoinen rasitus. Etsintäharjoituksista märässä metsästä on palattu savisissa saappaissa ja istahdettu levähtämään tyylihuonekaluihin. Kaikkia huoneita on jouduttu käyttämään majoitukseen. Tilaisuuksien mukaan on esineitä ja huonekaluja jatkuvasti siirretty paikasta toiseen. Taloa ja sen ympäristöä kunnostettaessa ei aina ole ymmärretty mitä tyylitaju vaatii eikä vielä säilyneiden pienten historiallisten yksityiskohtien suojelua. Korjauksia on edelleenkin tehty varsin kovalla kädellä. Käsin veistettyjä ikkunanpuitteita ja ikkunoiden kehyslautoja on korjattu karkealla tehdastavaralla, Nynäsin killan huolella keräämät sepän tekemät ikkunahaat on heitetty romuna menemään, kirjaston arvokas talonpoikaiskaappi katosi ja löytyi lopulta kosteasta vajan nurkasta.

Suunnitelma Nynäsin kehittämisestä SPR:n valtakunnallisena koulutus- ja aatteellisena keskuksena laadittiin jo 1960-luvulla. Siinä todettiin, että SPR:n omistuksessa kartanoa ei ole syytä yrittää palauttaa museoksi, vaan kehittää sitä elävänä ja toimivana kokonaisuutena, jossa historiallista perintöä samanaikaisesti kunnioitetaan ja sitä pyritään suojelemaan. Suurimmaksi puutteeksi ja samalla rasitukseksi vanhalle päärakennukselle todettiin ajanmukaisten koulutustilojen puute sekä majoitustilojen vanhanaikaisuus ja riittämättömyys. Koulutustilat ehdotettiin rakennettavaksi tilavaan tiiliseen tallirakennukseen ja majoitustilat kunnostettaviksi sivurakennuksiin. Mahdolliselle nykyaikaiselle lisärakentamiselle on runsaasti tilaa lähiympäristössä vanhaa miljöötä rikkomatta.

Eri syistä, ensi sijassa taloudellisista, suunnitelman toteuttamista jouduttiin kuitenkin odottamaan yli neljännesvuosisata. Vuotuisten pienehköjen määrärahojen puitteissa ja eräiden suojelullisten erehdystenkin kustannuksella on kartanon kunnostamiseksi ja kaunistamiseksi välivuosinakin silti tehty paljon. Päärakennuksen seinistä poistettiin hiekkapuhalluksella 1960-luvulla tehty ja puurakenteille tuhoisaksi osoittautunut lateksimaa1i. Se korvattiin paikalla sekoitetulla oikealla keltamultamaalilla. Samalla saivat myös viereiset makasiinirakennukset ja vaunuvaja vanhan punamultavärin. Päärakennuksen alakerta on kunnostettu paljastamalla alkuperäinen kaunis kattolaudoitus myöhemmän laudoituksen alta ja purkamalla vanhainkodin aikainen kylpyhuone eteisestä. Pihan ja puiston hyväksi on tehty paljon. Vanhat lahot ja vaarallisiksi käyneet balsamikuuset jouduttiin kaatamaan, mutta uudet on istutettu tilalle. Heinolan kaupungin puutarhurin johdolla on piha koristeltu uusin istutuksin. Vanha ruutanalammikko on kaivettu uudestaan esiin ja sen vedensaanti on turvattu ylempänä rinteessä olevista suurista luonnonlähteistä. Lähimetsä on raivattu, ja "rakastajan hautakumpu" sen keskellä odottaa huipulleen uutta huvimajaa. Asialla ovat olleet niin SPR:n taloustoimisto kuin Nynäsin kilta sekä Nynäsin hoitokunta. Aina eivät näkemykset ole osuneet yhteen, mutta kokonaisuutena vanha talo lähiympäristöineen on kuitenkin jälleen vaikuttavan kaunis ja tunnelmallinen.

Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän rakennusavustuksen tuella voitiin neljännesvuosisadan takaisen suunnitelman ensimmäinen osa toteuttaa vuosina 1993-1994. Tallirakennukseen valmistuivat arkkitehti JORMA SALMENKIVEN suunnittelemat kauniit ja nykyaikaiset koulutustilat, jotka vihittiin käyttöön 17.6.1994. Samalla Nynäsin kehittämisessä on tultu uuteen vaiheeseen. Kymin Osakeyhtiö lahjoitti aikanaan kartanon sotasokeiden kodiksi. SPR on pitänyt kunnia-asianaan, että heidän etunsa ja tarpeensa turvataan loppuun saakka. Vuosien saatossa ovat veljien rivit harvenneet ja toiminta jo supistunut siinä määrin, että vuoden 1995 alusta SPR ottaa huolehtiakseen koko alueesta rakennuksineen, kuitenkin siten, että tarpeellisessa laajuudessa sotasokeiden vuotuiset toiminnot voivat edelleen häiriintymättä jatkua.

Arkkitehti Salmenkiven työryhmä on inventoinut kaikkien rakennusten kunnon ja laatinut uuden yleissuunnitelman kunnostustöiden ja uudisrakentamisen kiireellisyysjärjestykseksi. Uusi suunnitelma vastaa läheisesti entistä. Sen mukaan vanha kartano pihapiireineen erotetaan ja rauhoitetaan historialliseksi alueeksi lähinnä juhlakäyttöön. Nykyisten ulkorakennusten rajoittamasta laajemmasta pihapiiristä muodostetaan varsinainen toiminnallinen alue. Ulkoalueita kehitetään vapaa-ajan virkistyskäyttöön samalla kun niillä on runsaasti tilaa mahdolliselle lisärakentamiselle. Koko alue on jo saatettu yhteisen lämmitysverkon piiriin. Kiireellisin tehtävä on uusien majoitustilojen rakentaminen kurssi-, leiri-, ja lomakäyttöön.

Vuoroaan odottaa kärsivällisesti ja suuren työn päätökseksi vanhan kartanon yläkerran juhla-huoneiden kunnostus, jolloin itsekin 120-vuotiaalla suurella kansalaisjärjestöllä olisi käytettävissään perinteitään vastaavat juhla- ja kokoustilat vaativienkin kotimaisten ja kansainvälisten tapaamisten järjestämiseksi.