VENÄJÄN VALLAN AIKA

1" Christer Ramsay oli eronnut majurina armeijasta jo vuonna 1781 ja kuoli Nynäsissä 1796 vain 46 vuoden ikäisenä. Täten Venskansuntin oletetusta "amiraalista" Fredrikistä tuli ainoana poikana kartanon isäntä jo 19-vuotiaana. Hänen äitinsä, Eva Juliana Jägerhorn sen sijaan eli korkeaan ikään ja kuoli vasta 84-vuotiaana vanhana rouvana vuonna 1837 Nynäsissä.

Myös Fredrik Ramsay (1777-1853) osallistui Suomen sotaan 1808-1809, jonka tuloksena Suomi liitettiin Venäjään. Niin katkera kuin sota olikin ollut, se koitui loppujen lopuksi onneksi Suomelle, jonka Aleksanteri I Porvoon valtiopäivillä korotti autonomisena suuriruhtinaskuntana "kansakuntien joukkoon". Hallitsijan vakuutuksen, jonka mukaan Ruotsinvallan aikaiset lait ja kansalaisten oikeudet pysyivät edelleen voimassa mm. maaomistusten suhteen, luki Suomen ensimmäiseksi kenraalikuvernööriksi nimitetty Yrjö Maunu Sprengtporten. Ristiriitoja herättävänä henkilönä hän joutui kuitenkin varsin pian eroamaan.

Kapteeniksi, myöhemmin majuriksi ylennettynä Fredrik Ramsay erosi heti Suomen sodan jälkeen armeijasta ja meni naimisiin serkkunsa VENDLA VILHELMINA von ESSENIN kanssa, joka kuitenkin jo kaksi vuotta myöhemmin kuoli ensimmäisen poikansa syntymän jälkeiseen lapsivuoteeseen. Tämän jälkeen majuri oli vielä kahdesti naimisissa, ensin CAROLINA ULRIKA HAGSTRÖMIN kanssa, mistä avioliitosta syntyi tytär JULIANA SOFIA, ja myöhemmin FREDRIKA LOVISA NYKOPPIN kanssa. SoImiessaan viimeisen avioliittonsa vuonna 1845 hän oli jo 68-vuotias ja hänen puolisonsa häntä neljäkymmentä vuotta nuorempi. Molemmat elivät vanhoiksi. Fredrik Ramsay kuoli Nynäsissä vuonna 1853 76-vuotiaana, hänen leskensä 84-vuotiaana vuonna 1901 Kärkölässä.

Kartano periytyi Fredrik VilheIm Ramsayn ja Vendla v. Essenin pojalle FREDRIK VILHELM RAMSAYLLE (1812-1879), johon suvun pitkä sotilastraditio päättyi. Vaikean silmäsairauden takia, joka vähitellen paheni täydelliseksi sokeudeksi Fredrik Ramsay ("Fritz-sedäksi" kutsuttu) ei voinut hakeutua virkauralle, vaan jonkin aikaa opiskeltuaan hän omistautui kokonaan viljelemään kotitilaansa. Muutama kuukausi isänsä kuoleman jälkeen hän meni naimisiin HEDVIG CAROLINA BORGENSTRÖMIN kanssa, joka myöhemmin tunnettiin "Nynäsin armon " nimellä, mutta avioliitto jäi lapsettomaksi. Samalla Ramsay-suvun Nynäsin haara sammui miehen puolelta.

Sisarpuoli Juliana Sofialle pidettiin vuonna 1843 Nynäsissä komeat häät. Sulhanen oli lääkintöhallituksen ylijohtaja, valtioneuvos CARL DANIEL von HAARTMAN , joka ansioitui monin tavoin maamme lääkintäolojen kehittämisessä ja perusti mm. Lapinlahden mielisairaalan. Fritz-sedän kuoltua vuonna 1879 Juliana v. Haartmanin lapsista tuli Nynäsin lähimmät perijät. Toiseksi vanhin tytär NAEMA MARIA HELENA meni naimisiin myöhemmän senaattori OSKAR FREDRIK WILHELM GYLLINGIN kanssa, joka vuonna 1882 lunasti tilan muilta perillisiltä kokonaan itselleen.