Elli Aaltonen, puheenjohtaja SPR, YTT, dosentti
Ehdolla Puheenjohtajaksi
 

1. Millä tavalla Punaisen Ristin pitäisi nyt vaikuttaa yhteiskunnassa?

Järjestöllämme on useaan otteeseen historiansa vaiheissa ollut merkittävä rooli kansalaisten auttamisessa ja viranomaistoiminnan tukemisessa Suomessa. Olemme toimineet nopeasti ja kehittäneet aikaan sopivia auttamismuotoja, esimerkiksi ystäväpalvelu, nuorten turvatalotoiminta tai vapaaehtoinen pelastuspalvelu mainitakseni. Vapaaehtoistoiminnan ja asiantuntijoiden työn laadulla, kattavuudella ja uudistumisella vaikutamme parhaiten. Silloin saamme kumppaneita päätöksentekijöistä, elinkeinoelämästä, muista järjestöistä ja julkisesta sektorista. SPR:n humanitaariset ja kehitysyhteistyöhankkeet on saatu osaksi kansainvälisen liikkeen kokonaisuutta ja näin olemme lisänneet myös kansainvälisen toiminnan volyymia ja luottamusta liikkeeseemme.

Ja nyt jälleen olemme uusilla vaikuttamisen alueilla kokonaisturvallisuuden, valmiuden ja varautumisen ja vapaaehtoistoiminnan alueilla. Jotta olemme vaikuttavia, kyse on entistä vahvemmasta paikallisesta toiminnasta, vapaaehtoisten saamisesta, kouluttamisesta ja tukemisesta. Hyvinvointialueiden ja piirien kumppanuudesta tulee keskeinen vaikuttamisen foorumi. Meidän tulee tehdä työtämme näkyväksi ja kiinnostavaksi myös siten, että myös nuoret saadaan mukaan toimintaan, osallistujiksi ja vaikuttajiksi. Vaikuttamista tulee tapahtua globaalisti ja kansallisesti siten, että olemme vahvasti mukana ilmastomuutoksen ehkäisyssä ja torjunnassa, monikulttuurisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan vahventamisessa ja kaikenlaisen eriarvoisuuden vähentämisessä.

Sammandrag: Kvalitet, täckning, förnyelse av frivilligverksamhet. Säkerhets-, beredskap- och volontärarbete. Partnerskap med välfärdsområden. Unga mera med till våra funktioner. Förebygga klimatförändringar, stärka jämställdheten och mångkulturen, minska ojämlikheten.

2. Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita Suomen Punaisen Ristin toiminnalla on tulevien kolmen vuoden aikana? Nyt ollaan uudessa tilanteessa. Hyvinvointialueet ovat valtavan haasteen edessä?

Uutta ovat hyvinvointialueet, niiden kanssa rakennettavat kumppanuudet, sopimukset ja toimintamuodot. Hyvinvointialueet ovat valtavan haasteen edessä, mutta niin ovat järjestötkin ja niin on SPR. Meillä tulee jatkaa piireissä sopimusten tekoa hyvinvointialueiden kanssa yhteisistä toimintamuodoista (kuten valmius- ja varautuminen) ja palveluista (kuten ystäväpalvelu tai ensiapu), joissa olemme osatoimija. Meidän tulee olla mukana hyvinvointialueiden kumppanuuspöydissä, jotta pääsemme mukaan hyvinvointistrategioiden ja osallisuussuunnitelmien tekemiseen. Meidän tulee edelleen pyrkiä vaikuttamaan hallintosääntöjen tarkistamisella siihen, että järjestöjen toiminta huomioidaan siellä. SPR:n ja piirien hallitusten on yhdessä toimittavassa tässä asiassa määrätietoisesti.

Kunnat ovat edelleen tärkeitä yhteistyötahoja ja niitä ei saa unhoittaa. Moni ehkäisevä ja hyvinvointia edistävä toiminto voidaan tehdä jatkossakin yhdessä. Olemme tärkeäksi tunnistettu kokonaisturvallisuuden toimija niin paikallisesti, alueilla kuin valtakunnassa ja osaamisemme on materiaalisen avun kuin henkisen tuen alueilla. Tätä roolia tulee jatkuvasti kehittää ja olla mukana muistuttamassa muita toimijoita SPR:n suorasta yhteydestä kansalaisiin.  Osastojen ja ylipäätään paikallisen toiminnan kehittäminen ja aktivointi sekä piirien toiminnan koordinointi osastojen toiminnan tukemiseksi on nostettava keskiöön. Tarvitsemme vapaaehtoisuuden uudelleen ”henkiin herättämistä”, jolloin kehitämme uudenlaisia tuulia kansalaisyhteiskunnan elvyttämiseksi. Jäsenyyden aktivoiminen ja jäsenyyden merkityksen uudelleen läpikäynti on haasteemme. Tehdään järjestöstämme monella tapaa myös nuorten silmissä houkutteleva. Epävarmat ajat lisäävät turvattomuutta ja yksinäisyyttä, miten niitä voidaan ehkäistä ja kriisinkestävyyttä vahvistaa ja voimistaa.

Sammandrag: Starkt samarbete och nya kontrakt med välfärdsområden och med kommuner. Utveckling av lokala aktiviteter. Samordning av distriktsverksamheten att stöda avdelningar och frivilligheten. Aktivering av medlemskap. Krisbeständighet.

3. Minkälaista koko järjestöä hyödyttävää osaamista ja/tai vahvuuksia toisit hallituksen työskentelyyn?

SPR:n entistä vahvempi tuntemus. Strategiseen johtamisen osaaminen. Laaja verkostokentän tuntemus. Poliittisessa rajapinnassa vaikuttamisen taidot. Järjestökokemus kansallisella ja kansainvälisellä kentällä. Yhteistyökyky ja esiintymisvalmiudet. EU:n toimintapolitiikan tuntemus. Kielitaito.

Sammandrag: Röda Korset kunskapen. Strategisk ledning. Omfattande nätverk. Kompetens att påverka. Organisatorisk erfarenhet. Samarbetsförmåga. Kunskap om EU-politik. Språkkunskaper.

4. Paljonko voit käyttää aikaa tehtävään, johon olet ehdolla, ja mahdollistaako elämäntilanteesi ajankäytön myös arkena?

Voin toimia arkisin ja viikonloppuisin. En toimi enää vakituisessa tehtävässä, vaan kutsuttuna asiantuntijana muutamissa kansallisissa, julkisissa ja järjestöorganisaatioissa sidonnaisuusilmoitukseni mukaisesti, joten aika ei ole rajoite. Ajan käytössä asetan SPR:n etusijalle.

Sammandrag: Tiden är inte begränsning. Röda Korset är prioritet.
 

5. Kuinka Suomen Punaista Ristiä tulisi kehittää?

Kansalaisilla on korkea luottamus Punaisen Ristiin ja sen pohjalle voi rakentaa paljon. Toimintaperiaatteet ovat sisäistetyt niin henkilöstössä, vapaaehtoistoimijoiden piirissä kuin päätöksentekijöillä.  Talous on suhteellisen vakaa, henkilöstön työhyvinvointi tyydyttävä ja osaaminen hyvä, johtaminen on kokonaisvaltaista ja operatiivista toimintaa tukevaa. Tämä kaikki antaa suuria mahdollisuuksia vastata uusiin haasteisiin.

SPR:n voima on sen vapaaehtoissa, kannattajissa ja tukijoissa. Jäsenyys on kannanotto järjestön puolesta ja tuki sen tavoitteille. Siksi jäsenyys ei ole vähäpätöinen sivujuonne. Asiaa kannattaa kehittää monipuolisesti. Viestintä on keskeinen osa järjestön toiminnassa ja rahoituksenkin kannalta ja siksi sisäistä ja ulkoista viestintää tulee jatkuvasti kehittää.  Talous on järjestön kivijalka. Vakaa talouskehitys on koko järjestön toiminnan perusta. Kannatan edelleen tasapainotetun talousohjelman läpiviemistä ja sen rinnalla riittäviä tulevaisuuden investointeja. Kannatan tukipalvelujen mahdollisimman kattavaa yhdistämistä ja digitalisaatiota, jotta tuottavuus paranee ja toimijat voivat keskittyä oleelliseen, auttamiseen.

Kehittämisen tasoja on kaksi, toimintamuotojen sisällöllinen kehittäminen ja rakenteiden analyysi. Meidän tulee rohkeasti katsoa toimimisen kenttä, sen uudistamisen tarpeita ja miten toimimme, kun ympäristö haastaa moneen ja meillä on jo useita hyviä toimintamuotoja, mutta resurssit ovat rajalliset. Miten teemme tehokkaasti, järkevästi ja vaikuttavasti, on tärkeä kysymys vastattavaksi. Rakenteiden osalta tarvitaan ajankohtainen, nopeastikin toteutettava selvitys siitä, ovatko nykyiset rakenteet toiminnalle hyödyksi.  Rakenteet ovat toiminnan tukimuoto. Tässä pääsemme varmasti hyvään lopputulokseen seuraavan toimintakauden aikana.

Sammandrag: Förtroende till Röda Korset. Personalens välbefinnande och kompetens. God ledning. Medlemskap. Kommunikation. Balanserad ekonomi. Digitalisering. Utveckling av driftsätten. Analys av strukturer.