Sosiaalinen pääoma koostuu verkostoista, sosiaalisista normeista ja luottamuksesta. Yhteisöjen resilienssiä ja sosiaalisen pääoman käsitteitä yhdistävät luottamus, sisäinen koheesio ja liittyminen muihin verkostoihin ja ihmisiin. Sisäistä koheesiota kutsutaan sitovaksi (bonding) sosiaaliseksi pääomaksi ja liittymistä muihin yhdistäväksi (bridging) sosiaaliseksi pääomaksi.

Kaikilla ihmisillä ei ole sosiaalista pääomaa. Kriisien ja katastrofien, eli häiriötilanteiden vaikutukset ovat yleensä suurimpia niihin ihmisryhmiin, joiden kriisinsietokyky on heikointa ja joilla on vähiten sosiaalista pääomaa.  Siksi tarvitaan toimia, jotka tukevat heikoimmassa asemassa olevia ja lisää heidän sekä sosiaalista pääomaa että resilienssiä. Näitä voi olla sekä ammattimainen tukeminen, kuten sosiaalityö että vapaaehtoistoiminta. 

Luottamus syntyy yhteisöissä

• Yhteisöllisyydessä on samoja piirteitä kuin sosiaalisessa pääomassa.
• Näiden keskeisiä ominaisuuksia ovat 1) luottamus, 2) motivaatio, 3) pyrkimys samaan päämäärään 4) yhteisesti jaetut arvot ja eettinen koodisto.
• Yhteisöllisyys rakentuu sosiaalisesta verkostosta, jota määrittelee vastavuoroisuus. 
• Luottamuksen, motivaation sekä heikon vuorovaikutuksen puute heikentävät yhteisöllisyyden rakentumista. 

Luottamus tarkoittaa luottamusta yhteisöjen ja verkostojen välillä - eli muihin yhdistävää sosiaalista pääomaa (bridging)

• Toisten yhteisöjen ja ihmisryhmien tuntemus on tärkeää yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. 
• Sisäinen turvallisuus tarvitsee luottamusta eri yhteisöjen väliillä. 
• Luottamus tarkoittaa luottamusta myös viranomaisiin ja yhteiskuntaan. 
• Vähäinen luottamus yhteiskunnassa heikentää yhteisön selviytymiskykyä haastavista tilanteista tai häiriötilanteista.