Startti 1

• opetellaan esittelemään itsensä ja harjoitellaan arkista perussanastoa (kyllä, ei, ole hyvä, kiitos, anteeksi, ei se mitään) ja tärkeimpiä koulu- ja kotisanoja (pöytä, tuoli, talo, koti, toimisto, ovi, ikkuna, jne.)
• opetellaan tervehdykset, harjoitellaan muutamia keskustelufraaseja (mitä kuuluu, hauska tavata, mikä sinun nimi on, jne.), kehotuksia (tule, mene, kävele, istu, avaa ovi, jne.)
• kerrataan suomen kielen aakkoset (vokaalit ja konsonantit, tutustutaan vokaaliharmoniaan)
• harjoitellaan suomen kielen ääntämistä (erit. pitkät ja lyhyet äänteet, ä ja ö, diftongit, h)
• opetellaan perhesanasto
• opetellaan kehonosat
• opetellaan kertomaan oma kansallisuus, kotimaa ja äidinkieli
• opetellaan viikonpäivät ja tärkeimmät aikaa ilmaisevat sanat (eilen, tänään, ensi viikolla, jne.)
• opetellaan vuodenajat ja kuukaudet
• opetellaan olla-verbin taivutus preesensissä ainakin minä- ja sinä -muodot, tutustutaan muutamien muiden arkisten verbien käyttöön
• tutustutaan persoonapronomineihin

Startti 2

• opetellaan numerot ja niiden tavallisimmat käyttötarkoitukset (0-100, tuhat, puhelinnumero, id-numero, osoite, postinumero, numeroiden kirjoitus sanoina)
• opetellaan kellon- ja vuorokaudenajat, tutustutaan aikataulujen lukemiseen
• opetellaan kertomaan säästä, tutustutaan säätiedotuksiin
• opetellaan värit
• opetellaan perusruokasanastoa
• harjoitellaan kaupassa asiointia (esim. perusfraaseja kuten ”Mitä tämä maksaa?” ja siihen vastaaminen), tutustutaan hintatietojen lukemiseen

Huom! Vain aihepiirit, jotka opetellaan ovat kurssikokeessa testattavia. Kohdat, joihin tutustutaan tai joita harjoitellaan, voidaan käsitellä lyhyesti ja niitä ei tarvitse testata. Niitä opetellaan laajemmin myöhemmillä kursseilla.

Yleistä

Starttikurssi lähtee liikkeelle täysin alkeista. Kurssin alussa opiskelijat eivät osaa lainkaan tai tuntevat vain hyvin vähän yksittäisiä sanoja tai fraaseja. Suomen kielen ääntäminen voi aiheuttaa ongelmia. Kurssin alussa opiskelija osaa kuitenkin latinalaiset kirjaimet, mutta joutuu yleensä vielä harjoittelemaan suomen kirjain-äännevastaavuuden erityispiirteitä.Starttikurssien tärkeänä osana on opiskelutaitojen harjoittelu. Opiskelutaitoihin liittyvät läsnäolo, aikataulujen noudattaminen, poissaoloista ilmoittaminen opettajan ohjeiden mukaisesti sekä kaikille yhteiset käyttäytymissäännöt. Kurssilla on osattava antaa opiskelurauha muille.

Starttikurssilla harjoitellaan kielen opiskelua erilaisilla tehtävillä, kotitehtäviä sekä erilaisissa pienryhmissä toimimista. Opiskeluvälineiden (kirjallisten ja sähköisten) käyttöä harjoitellaan. Opiskelijoissa pyritään herättelemään myös tahtoa ja taitoja ottaa vastuuta omista opinnoistaan. Harjoitellaan kokeiden tekemistä.  Starttikurssilla opitaan myös, että opettaja seuraa oppilaiden aktiivisuutta oppitunneilla. Starttikurssi saattaa olla joillekin oppilaille ensimmäinen koulu- tai kurssikokemus aikuisiällä, mutta toisilla voi olla jo kokemusta muilta kielikursseilta. Jotkut ovat opiskelleet kieliä aiemmin, ja heillä on ehkä paremmat opiskeluvalmiudet kuin sellaisilla, joille suomi on ensimmäinen vieras kieli. Myös opiskelumotivaatiossa on eroja: jotkut eivät ole kiinnostuneita kieliopinnoista niin kauan kuin oleskelulupapäätös on epävarma, mutta kaikilla on silti velvollisuus osallistua opintotoimintaan. Opettaja joutuu siis ottamaan huomioon erilaisia tapoja tukea opiskelumotivaatiota ja käyttämään vaihtelevia menetelmiä opintoryhmän tilanteen huomioon ottaen. Oppituntityöskentelyyn kuuluvissa pienryhmätöissä voidaan myös tukea eri kansallisuus- ja kieliryhmien välistä yhteistoimintaa.

Sisältö: Starttikurssi 1

Käydään läpi aakkoset, pitkät ja lyhyet vokaalit ja konsonantit ja diftongit, ja opetellaan niiden ääntämistä ja tunnistamista. Harjoitellaan puhumista ja suomen kielen ääntämistä kirjain ja äänne- sekä sana- ja lausetasolla, niin että suomen kielelle tyypilliset äänteet tulevat tutuiksi ja opiskelijat oppivat lukemaan uusiakin sanoja suomen äännejärjestelmän mukaisesti. Ääntämistä harjoitellaan myös kuunteluina, esimerkiksi saneluilla, keskusteluilla ja lyhyillä kuullun ymmärtämisen tehtävillä. Näitä voidaan harjoitella ja kerrata sanaston ja fraasien opettelun yhteydessä.

Opiskellaan arkisia kysymyksiä, fraaseja ja tervehdyksiä (esim. Mikä sinun nimi on? Hei, hyvää päivää, huomenta, nähdään huomenna, mitä kuuluu?) Näitä harjoitellaan suullisesti ja kirjallisesti, dialogeina ja paritehtävinä, saneluina, keskusteluina ja lyhyinä kuullun ymmärtämisen tehtävinä, erilaisten tilanteiden harjoitteluna, reagointina tervehdyksiin, kysymyksiin ja fraaseihin. Esimerkiksi tervehdyksiä ja fraaseja voi harjoitella myös toiminnallisilla tehtävillä (pallonheitolla puhevuorojen jako, erilaiset tutustumispelit ja -leikit, roolileikit ja -dialogit, jne.).

Harjoitellaan henkilötietojen kertomista ja yksinkertaisia kysymyksiä ja niihin vastaamista. Opetellaan lyhyen perustietolomakkeen täyttämistä (nimi, sähköposti, kotimaa, äidinkieli…). Käydään läpi kansallisuuksia, maita ja kieliä ilmaisevaa sanastoa. Opetellaan kertomaan suullisesti että kirjallisesti oma kansallisuus, kotimaa ja äidinkieli sekä mitä muita kieliä osaa puhua. Tutustutaan suomen persoonapronomineihin ja olla-verbin sekä muutaman muun tavallisimman verbin taivutukseen (esim. tulla, mennä, puhua, haluta, kysyä). Harjoitellaan tunnistamaan verbin perusmuoto ja hakemaan se sanakirjasta. Opetellaan käyttämään arkisia verbejä ainakin minä-muodossa suullisesti ja kirjallisesti. Verbeihin liittyvinä tehtävinä voidaan tehdä lyhyitä luetun ymmärtämisen tekstejä. Opetellaan viikonpäivät ja kuukaudet ja harjoitellaan tulkitsemaan suomalaista kalenteria. Opetusmateriaalina voi käyttää myös erilaisia autenttisia tiedotteita, joita jaetaan vastaanottokeskuksen asiakkaille.

Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää yksinkertaisia kehotuksia (istu, laita ovi kiinni, tule sisään…) ja tuntee koulussa tarvittavan perussanaston (opettaja, kynä, kumi, vihko, kansio, koulu loppuu, koulu alkaa…). Kurssilla opetellaan myös kehonosien nimiä. Sanastoa, kuten koulusanastoa, fraaseja ja viikonpäiviä kerrataan kaikilla oppitunneilla ja käytetään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja tehtävissä. Starttikurssin tavoitteena on luoda hyvä pohja suomen kielen opinnoille, joten samoja aiheita voi harjoitella eri tavoin, ja on hyvä varata aikaa myös kertaukselle. Kurssin keskeisintä sisältöä on oppia kertomaan perustiedot itsestään ja vastaamaan tavallisimpiin kysymyksiin suullisesti ja kirjallisesti.

Sisältö: Starttikurssi 2

Starttikurssin 2 sisältö on saman tasoinen kuin starttikurssilla 1, sillä molemmat osiot voidaan suorittaa missä järjestyksessä tahansa. Myös starttikurssin 2 alussa kerrataan tai käydään tarvittaessa läpi muutamia esittelyyn liittyviä asioita ja muita tavallisimpia fraaseja.

Opetellaan numerot (0-100, tuhat, nykyinen vuosiluku) suullisesti ja kirjallisesti.  Harjoitellaan esimerkiksi oman puhelinnumeron, iän, lasten lukumäärän ym. kertomista. Numeroita voi harjoitella erilaisilla peleillä (muistipelit, bingo, jne.) ja toiminnallisilla tehtävillä (irtonumeroilla harjoittelu, pallonheitto, paritehtävät…). Opetellaan ajan kertominen viisarikellosta ja digitaalisesta kellosta sekä suullisesti että kirjallisesti. Sanaston osalta opetellaan kertomaan säästä, värit ja tavallisimmat ruokasanat. Ruokasanojen opetteluun voi esimerkiksi yhdistää vierailun kauppaan, tai ruokasanoja voi opetella tyhjien ruokapakkausten kanssa. Värien ja ruokasanojen opettelun voi yhdistää toisiinsa erilaisilla kuvatehtävillä (kuvakortit, muistipelit, kuvien nimeäminen tai kuvan ja sanan yhdistäminen, ruokalotto, jne.). Harjoitellaan tavallisimpia kaupassa asiointiin liittyviä fraaseja ja tilanteita, esimerkiksi kysymään hintaa ja ymmärtämään vastauksia niihin, tulkitsemaan hintatietoja, tunnistamaan rahojen nimiä ja muuta arkista ostosten tekoon liittyvää sanastoa. Näihin on hyvä ainakin tutustua, mutta asiointisanastoa käsitellään laajemmin myöhemmillä tasoilla, joten kauppa-asiointisanasto voi tässä vaiheessa jäädä tutustumisen tasolle.

Tavoitteet: Starttikurssit 1 ja 2

Tavoitteena on päästä A1.1. tai osittain A1.2. tasolle Suomessa laaditun EVK-taitotasoasteikon sovelluksen mukaan. Kurssilla luodaan pohja kieliopinnoille ja keskitytään suomen kielen alkeiden lisäksi opiskelutaitoihin.

Lukeminen ja kirjoittaminen:Tuntee kirjainjärjestelmän, tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin, ymmärtää hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja, erillisiä, sanoja ja faaseja. (Suomessa laadittu sovellus taitotasoasteikosta. Kokkonen, M, Laakso, S. & Piikki, A. (OPH). Arvaanko vai arvioinko 2009, 71–76).

Kuullun ymmärtäminen ja puhuminen:Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. Hän ymmärtää yksinkertaisia kehotuksia ja fraaseja. Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä vastata henkilökohtaisina perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. (Suomessa laadittu sovellus taitotasoasteikosta. Kokkonen, M, Laakso, S. & Piikki, A. (OPH). Arvaanko vai arvioinko 2009, 71–76).

Tehtävätyyppejä ja vinkkejä

Starttitasolle sopivia kirjallisia tehtäviä ovat esimerkiksi muistilaput, sanelut, kuvien nimeäminen, sanojen ja kuvien yhdistäminen. Opetusmateriaalina voi käyttää myös opiskelijoiden arkeen kuuluvia autenttisia tekstejä ja lomakkeita, kuten vastaanottorahan hakemus tai kirjastokorttihakemus.

Starttikurssilla on hyvä tehdä suullisia harjoituksia, tekstien lukemista ääneen, fraasien ja tilanteiden harjoittelua, ääntämisharjoituksia, toistoja ja dialogeja. Kaiken opetusmateriaalin tukena on hyvä käyttää kuvia, samoin kuin erilaisia eleitä, viittomia ja muuta toimintaa. Asioimista tai kysymyksiin vastaamista ja henkilötietojen kertomista voi harjoitella myös näyttelemällä erilaisia tilanteita.Myös musiikkia on hyvä käyttää opiskelun tukena. Esimerkiksi kehon osat voi opetella tutun lastenlaulun ja -leikin ”Pää, olkapää…” avulla. Sitä voi laulaa yhdessä ja vaihtaa tarvittaessa sanastoa, jotta sen avulla voi opetella useampia kehonosien nimiä. Suomalaisen musiikin kuuntelua ja sanaston harjoittelua musiikin kautta voi myös käyttää hyväksi.

Starttikurssin sisältöä voi soveltaa käytettävissä olevan tuntimäärän mukaan ja aihepiirejä voidaan syventää, mikäli esimerkiksi ryhmän taso on korkea ja opiskelijoilla on vahva motivaatio edetä nopeasti. On kuitenkin tärkeää, että myös hitaasti etenevät saavat oppia perusopiskelutaitoja omassa tahdissaan. Ensimmäisellä starttikurssilla opiskelutaitojen harjoittelulla onkin tärkeä osa.Kurssin viimeisellä viikolla on hyvä varata aikaa esimerkiksi 1-2 oppituntia kertausta tai kokeen tekemisen harjoittelua varten. Ennen ensimmäistä koeviikkoa starttikurssilaisille voi pitää myös harjoituskokeen, jonka aikana käydään läpi koekäytäntöjä (tehtävätyypit, ohjeiden seuraaminen, lunttauskielto, aikataulu, jne.) tarpeen mukaan.