Päätösten paikka

Tatu Blomqvist
Kuvaaja: Tatu Blomqvist

Täyttä elämää eläkkeellä-valmennukselle tuli oivallinen ”markkinarako”, kun Tekesistä on jäämässä ja jo jäänyt useita kollegoita viime/lähiaikoina eläkkeelle. Porukkamme koostui sopivasti tytöistä ja pojista. Tuli kansakouluajat mieleen; pojat olivat äänessä (itse liikaakin) ja takapenkin kiltit tytöt eivät oikein saaneet suunvuoroa. Anteeksipyynnön paikka.

Kun kollegaltani Antilta tuli viesti, että tällainen valmennus on sovittu Tekesiin, olin heti valmis osallistumaan. Päällimmäisenä tunteena uteliaisuus – valmennusta, mihin sitä tarvitaan?
”Täyttä elämää” – sitähän pitää yrittää elää jatkuvasti, eikä vasta eläkkeellä!!

Siitä huolimatta, että omassa elämässäni luulen omaavani ”vahvan agendan”, odotin ensimmäistä istuntoa innolla. Ja sehän loksahti kerralla. Saijan käsikirjoitus sopii insinöörille kuin nenä päähän. Elämä on prosessi, siinä on strategisia osia - päätät esimerkiksi pidätkö kunnostasi ja terveydestäsi aktiivisesti huolta, vai et. Riittävätkö rahat eläkkeellä huolestuttaa monia. Kyllä ne riittävät, kun näin päätät. Taas tuli agendalle strateginen päätös.

Elämän järjestämisen keinot pitää sitten eläkkeelläkin valita tehtyjen ”isojen linjojen” päätösten mukaisiksi. Olen talven aikana saanut itseni pääosin irti työrutiineista pitämällä pois säästyneitä vuosilomia ja näin ollen omaa aikaa on tullut lisää. Tämän ajan olen päättänyt käyttää ensisijaisesti liikunnan lisäämiseen – puolitoista, kaksi tuntia kävelyä lähes joka päivä, uinti päälle ja sitten avantoon. Luulen, että tämä on linjapäätös parempaan vointiin ja terveyteen.

Eläkerahojen riittävyys on tietysti suhteellista. Olen tottunut tekemään ainakin näin varttuneemmalla iällä itselleni kysymyksen erilaisissa rahankäyttötilanteissa – parantaako tämä hankinta, tavara, palvelu tmv. oikeasti minun tai läheisteni hyvinvointia. Jos tähän vastaa osapuilleenkin rehellisesti, monta turhaa rahanreikää voi välttää. Väitän siis, että rahat kyllä riittävät, jos oppii olemaan kadehtimatta ”naapurin mersua” – marjaan ja sieneen pääsee riisikupillakin. Vaatekaapistakin näyttää löytyvän mukavia yllätyksiä, kun tarkemmin penkoo.

Näitä asioita me pohdimme siis Saijan lempeällä opastuksella. Saamamme materiaali toimii jatkossakin apuna, jos haluaa arvioida ja kerrata elämänsä tilaa eläkepäivien soljuessa eteenpäin. Pienet välitehtävät ja kotiläksyt olivat mukavia. Niissä oli kysymyksiä, joita ei tule ainakaan elämän ruuhkavuosina ajatelleeksi. Niiden kohdalla on mahdollisuus ja voi myös pakottaa itsensä vastaamaan ja kirjoittamaan todellisista valinnoista ja niiden seurauksista. Niitten kirjoitusten mukaan voi sitten jatkaa täyttä elämää eläkkeellä – painettu sanahan on aina totta :)

 

Mikko Ylhäisi