Turvapaikanhakijat haluavat tehdä työtä

Turun Sanomien aliokirjoitus 25.8.2019 

Vuosia sitten istuin eräässä lounastilaisuudessa, jossa luennon aihe sivusi Afrikkaa. Pöytäseurueessani vanhempi herrasmies tokaisi, että professori Tatu Vanhanen on oikeassa väittäessään eurooppalaisia geneettisesti viisaammiksi kuin afrikkalaisia. Tällä hän viittasi vanhoihin ja kiistanalaisiin Vanhasen aivotutkimuksiin.

Pilasin tunnelmaa, kysymällä tunteeko ko. herrasmies yhtään afrikkalaista henkilökohtaisesti. Hän oli hiljaa. Vastasin, että minä tunnen satoja. Olinhan ollut kahteen otteeseen työssä Itä-Afrikassa yhteensä kymmenen vuotta ja opetellut paikallisen yleiskielen, swahilin. Olin työskennellyt projekteissa koulutettujen ja osaavien ammattilaisten kanssa.

Ihmettelin silloin ja ihailen edelleen myös kouluttamattomien afrikkalaisten ihmisten käytännön osaamista ja nokkeluutta. He pystyivät viemään elämäänsä eteenpäin niin pienellä maapalstalla kuin slummikorttelissakin.

Pilottihanke kartoittamaan osaamista

Suomeen saapui 2015 paljon turvapaikanhakijoita, joista suuri osa oli nuoria miehiä Irakista. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa (VOK) järjestettiin heille majoitus, neuvonta ja muut lain mukaiset palvelut. Perustietoihin ei kirjattu henkilön osaamista tai koulutusta, jos sitä ei ole voinut dokumentoida. Tieto ei ole ollut vastaanottokeskuksen arjen kannalta merkitsevä.

Syksyllä 2015, kaiken kiireen keskellä, SPR:n Varsinais-Suomen piiri yhdessä kansainvälisen konsulttiyhtiö Accenturen kanssa ja tuella käynnisti pilottihankkeen, jossa selvitettiin turvapaikanhakijoiden osaamista. Jokainen turvapaikanhakija sai kuvata itse osaamistaan, koulutustaustaansa, työkokemustaan ja kertoa toiveensa työstä tai kouluttautumisesta. Osaamisen kartoituksen jälkeen kiinnostuneet ohjattiin työelämään tutustumisjaksolle, ns. TET -jaksolle. Tätä väylää pitkin työllistyi hankeen alusta lähtien 20 % työhön tutustujista.

Vuoden 2016 syksyllä hanke levisi kaikkiin Punaisen Ristin vastaanottokeskuksiin, joita oli 2016-2018 yhteensä 43. Tämä varhaista kotoutumista tukeva toiminta sai runsaasti positiivista mediahuomiota ja sen huomioi myös maahanmuuttajien kotoutumisesta vastaava Työ ja elinkeinoministeriön ”Kotoutumisen hyvä käytäntö 2016 -diplomilla”.

Ministeriössä ymmärretään, että vastaanottovaiheessa laadittu osaamiskartoitus helpottaa ja nopeuttaa oleskeluluvan saaneen ja kuntaan muuttavan kotoutumissuunnitelman laatimista.

Hanke päättyy elokuussa 2019. Tähän mennessä 2215 turvapaikanhakijan osaaminen on kartoitettu. Heistä 1029 on osallistunut TET -jaksolle, joista 268 on työllistynyt. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman yli 200 valveutunutta työnantajaa.

Mitä hyötyä osaamisen kartoittamisesta?

Punainen Risti teetti selvityksen Itä-Suomen yliopistolla aiheesta: Turvapaikanhakijoiden osaaminen yhteiskunnallisena voimavarana. Selvitys toteutettiin ALL-YOUTH -tutkimushankkeessa Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamana.  Hankkeen aikana ensimmäistä kertaa saatiin myös perustietoa osaamisen kartoituksen jälkeen

Osaamiskartoituksiin osallistuneista turvapaikanhakijoista suurin osa (86 %) oli miehiä. Kaikkien vastaajien yleisimmät lähtömaat olivat Irak, Afganistan ja Somalia.

Vähintään kuusi vuotta perus- ja keskiasteen koulua käyneitä oli yli puolet vastanneista (56 %). Korkeakoulua ilmoitti käyneensä neljännes (25 %). Näistä tutkinnon ilmoitti omaavansa reilu puolet (56 %). Naisista kokonaan kouluja käymättömiä oli viidennes vastaajista (22 %) ja miehistä reilu kymmenes (14 %).

Miehillä oli eniten työkokemusta rakennus- ja myyntitöistä sekä konepaja-, asennus- ja korjaustöistä. Naisten työkokemus painottui palvelu- ja vaatetusaloille sekä kotitöihin.

Selvityksen mukaan suuri osa turvapaikanhakijoista on parhaassa työiässä olevia ihmisiä, joiden ensisijaisena toiveena on työllistyä, elättää itsensä ja perheensä sekä olla riippumaton yhteiskunnan tuista. Lukuisissa vastauksissa oli maininta ”ihan mikä työ vain käy”. Heillä on monipuolista koulutusta ja osaamista, mutta Suomen työmarkkinoille pääseminen koetaan vaikeaksi.

Selvää on, että suomalaiset työmarkkinat voisivat hyötyä turvapaikanhakijoiden osaamisesta: osaamisen ja innokkuuden lisäksi monella on aiemman työ- ja elämänkokemuksen kautta hankittua joustavuutta vaihtaa tarvittaessa tehtäviä tilanteen mukaan eli juuri sitä, mitä työntekijöiltä nykyisin vaaditaan.

Tärkeintä asenne ja arvostava kohtaaminen

Maahanmuuttajien integroitumisessa työyhteisöön vaikuttaa työpaikan työntekijöiden asenne. Etnisesti erilaisesta taustasta tulevan on voitava kokea olonsa turvalliseksi ja tasavertaiseksi. Tärkeintä on työpaikan kannustava asenneilmapiiri. Se ei tarkoita hyssyttelyä vaan kokemusta arvostavaa kohtaamista myös tilanteissa, jossa annetaan kriittistä palautetta. Millään työpaikalla rasistista käyttäytymistä ei luonnollisestikaan saa sallia.

Osaamiskartoitukset ovat olleet turvapaikanhakijoille merkityksellisiä ja moni on ne mieltänyt myös innoittaviksi voimavarakeskusteluiksi. Prosessi on auttanut heitä tunnistamaan omia vahvuuksiaan, mistä on ollut apua CV:n laatimisessa ja työn hakemisessa.

Motivaatio oppia paikallista kieltä, kulttuuria ja tapoja on suurimmillaan maahan tullessa. Turvapaikanhakijoiden osallistumismahdollisuuksia, työelämään tutustumista ja pääsyä osaksi suomalaista yhteiskuntaa pitää tukea jo turvapaikkaprosessin aikana. Näin tuetaan turvapaikanhakijoiden toimeliaisuutta, psyykkistä hyvinvointia ja kotoutumista.

Vaikka turvapaikanhakija ei saisi oleskelulupaa työ tai opiskelu tuo hänen odotusaikaansa sisältöä ja merkitystä. Epäilemättä hänen Suomessa hankkimansa kokemus ja koulutus ovat hyödyksi myös hänen palatessa kotimaahansa.

Pauli Heikkinen
SPR:n Varsinais-Suomen piiri
toiminnanjohtaja