Nuorisodelegaatin terveisiä Kööpenhaminasta!

"Iloisella ilmeellä ja hyvällä meiningillä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita kohti"

Lokakuun puolessa välissä sain mahtavan tilaisuuden viettää viisi päivää Kööpenhaminassa yhdessä muiden suomalaisten, sekä islantilaisten, tanskalaisten, norjalaisten ja grönlantilaisten nuorten kanssa SDGeneration Nordic tapahtumassa. Ajatus Pohjoismaisten Punaisten Ristien yhteistyössä organisoimasta akatemiasta oli syntynyt, kun oli huomattu, että tieto koko maailman yhteisistä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable Development Goals, SDG's) on Punaisen Ristin piirissä vielä hieman hataraa. Näin oli myös itseni kohdalla. Ennen lokakuuta tiesin tavoitteiden olemassaolosta, mutta jos joku olisi esimerkiksi pyytänyt minua nimeämään vaikka vain kolme seitsemästätoista, olisi se jo ollut haaste. Nyt tilanne on onneksi jo toinen, sillä nämä tavoitteet ovat kaikille ja niihin voidaan pyrkiä myös Punaisessa Ristissä.

Viisi päiväämme Kööpenhaminassa olivat melko intensiiviset. Heti saavuttuamme saimme kuulla Torleif Jonassonin, Tanskan YK-liiton pääsihteerin esitelmän kestävän kehityksen tavoitteiden synnystä. Yhteisten maalien luominen koko maailmalle ei luonnollisesti ole onnistunut sormia napsauttamalla, vaan tavoitteiden taustalla on pitkä historia, johon ovat vaikuttaneet niin YK:n syntyhistoria kuin lukuisat enemmän ja (usein) vähemmän menestyksekkäät ilmastokonferenssit. Kestävän kehityksen tavoitteita edelsivät niin kutsutut vuosituhattavoitteet (Millennium Development Goals, MDG's), jotka sisälsivät kahdeksan niin kutsutuille kehitysmaille suunnattua tavoitetta. Osa vuosituhattavoitteista saavutettiin määräaikaan, vuoteen 2015 mennessä, mutta osaan jäi vielä toivomisen varaa. Tässä vaiheessa oltiin kuitenkin jo ymmärretty, että jako kehitysmaihin ja kehittyneisiin maihin on hieman keinotekoinen, maailman kohtaamat haasteet liittyvät kaikki toisiinsa ja kestävän planeetan ylläpitämiseen vaaditaan tekoja kaikilta maailman valtioilta. Uusissa kestävän kehityksen tavoitteissa jokainen maa on niin sanotusti kehitysmaa ja jokaisella on jotain tehtävää tavoitteiden saavuttamiseksi. Niin kutsuttu Agenda 2030 on agenda koko maailmalle.

Kestävän kehityksen tavoitteet, vaikka hyviä ovatkin, eivät kuitenkaan ole täydellisiä. Jonasson mainitsi yhdeksi suurimmaksi ongelmaksi niiden tavoitteiden monitoroinnin vapaaehtoisuuden. Valtioiden ei ole välttämätöntä raportoida siitä, kuinka hyvin ne ovat edenneet tavoitteissa ja siksi edistymisen seuraaminen on vaikeaa. Ulkopuoliset tahot pyrkivät kuitenkin monitoroimaan maailman eri maiden edistymistä ja esimerkiksi OECD:n tilastojen mukaan Pohjoismaat ovat kärkipäässä tavoitteiden saavuttamisessa. Matkaa on kuitenkin taitettavana vielä erityisesti tavoitteiden 12 (vastuullinen kulutus) ja 13 (ilmastoteot) kanssa. Itse asiassa tavoitteen 13, eli ilmastoteot, menestyjistä yksikään ei ole OECD-maa. Monitorointia ylläpitävä SDG indexin raporttihuomauttaa, että lähes kaikki maailman rikkaimmat maat ovat todella kaukana tavoitteen saavuttamisesta. Menestyjiä ovat esimerkiksi Bhutan, Nepal, Armenia, Moldova, Haiti, Honduras, Etelä-Sudan ja Uganda. Näiden maiden haasteet taas piilevät pikemminkin tavoitteissa 1 (ei köyhyyttä), 2 (ei nälkää) ja 3 (terveyttä ja hyvinvointia). Eli kuten jo tuli todettua, jokaisella maailman maalla on parannettavaa jossakin!

Yksi SDGeneration Nordik akatemian keskeisimmistä teemoista oli tutustua siihen, kuinka erilaiset organisaatiot ovat toimineet kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. The World's Best News, maailmassa tapahtuvia positiivisia asioita esittelevä julkaisu, korosti nuoriin vaikuttamisen tärkeyttä. Maailmassa on tällä hetkellä enemmän nuoria ihmisiä kuin koskaan aiemmin ja muutos lähtee heistä. “Et ole koskaan liian nuori pelastamaan maailmaa”, oli heidän toiveikas viestinsä. Vierailu GAME-nimiseen organisaatioon opetti, kuinka nuoret pystyvät taustastaan riippumatta organisoitumaan ja saamaan aikaan muutosta urheilun ja yhteisöllisyyden kautta. Pyöräretkellä Kööpenhaminan ilmastokortteliintaas tutustuimme innovatiivisiin tapoihin sopeutua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin ongelmiin.

Pitkin viikkoa tutustuimme valtavaan määrään erilaisia tapoja, joilla kestävän kehityksen tavoitteita voidaan tuoda tutuiksi lapsille ja nuorille. SDG-iskurepliikit Tinderissä, SDG-aiheinen speed-dating kierros, muistipeli, SGD-tietokilpailutwister, purkkapaperitatuoinnit, onnenpyörä ja erilaisten ongelmien yhdistäminen yksittäisiin tavoitteisiin. Uskomatonta, mutta totta, YK:n asettamien globaalien tavoitteiden ei olekaan pakko olla tylsiä.

Olennaista on muistaa se, että kaikki tavoitteet linkittyvät toisiinsa –yhtä ei voi saavuttaa ilman toista, mutta samalla yhden eteen työskenteleminen vie meitä kohti myös toisia. Kestävä kulutus on ilmastoteko, koulutus voi vähentää köyhyyttä, lisätä tasa-arvoa ja inspiroida innovaatioita, ja hyvää terveyttä on vaikea saavuttaa ilman puhdasta vettä ja sanitaatiota. Tästä syystä myös yhden ongelman ratkaiseminen yhden tavoitteen avulla on käytännössä mahdotonta. Yhteen tavoitteeseen tähtäämällä ei esimerkiksi lopeteta yksinäisyyttä, jonka monet akatemian osallistujista nimesivät yhdeksi Pohjoismaiden suureksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Tarvitaan yhteisöjä, tasa-arvoa, koulutusta, terveyttä ja niin edelleen.

Punaisen Ristin kontekstin huomioiden pohdimme Kööpenhaminassa myös sitä, mikä vapaaehtoisia motivoi. Monet Punaisen Ristin aktiviteetit ovatkin helposti yhdistettävissä kestävän kehityksen tavoitteisiin. Ensiapuryhmät tukevat esimerkiksi kolmatta tavoitetta eli terveyttä ja hyvinvointia. LäksyHelppi tukee puolestaan neljättä tavoitetta eli hyvää koulutusta. Punaisen Ristin keräykset auttavat saavuttamaan muun muassa ensimmäistä tavoitetta (ei köyhyyttä), mutta myös lukuisia muita tavoitteita ympäri maailmaa. Itse näen myös jokaisen osaston tuovan panoksensa tavoitteen 11 eli kestävät kaupungit ja yhteisöt toteutumiseen. Pitämällä huolta toisistamme, kaikista niistä jotka ovat lähellämme, luomme yhteisöä, jossa jokaisella on mahdollista elää hyvää elämää. Vapaaehtoistyöhön on tietysti yhtä paljon erilaisia motiiveja kuin on vapaaehtoisiakin, mutta itse huomasin nauttivani ajatuksesta, että saan olla osa jotain suurempaa, koko maailman kattavaa tavoitteiden kokonaisuutta ja työskennellä sen eteen.

Noora Isomäki

SPR Itä-Helsinki, vapaaehtoinen ja nuorisodelegaatti

Lisää tavoitteista suomeksi, Suomen YK-liitto: https://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015