Toimintasuunnitelma 2021

 

Toimintasuunnitelman on koonnut osaston varapuheenjohtaja Sanna Pesonen.

1 JOHDANTO

1.1 Osaston perustehtävä

Kallio-Käpylän osasto toteuttaa Punaisen Ristin paikallista toimintaa sekä itsenäisesti alueellaan, että laajemmin yhteistyössä muiden Helsingissä toimivien osastojen ja eri sidosryhmien kanssa. Toiminnassa noudatetaan kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen periaatteita ja otetaan huomioon Vaasan yleiskokouksessa 2020 hyväksytty Suomen Punaisen Ristin toimintalinjaus vuosille 2021–23.

Osasto tarjoaa käytössään olevien resurssien mukaan mahdollisuuksia alueensa tarpeista lähtevään toimintaan, jonka tavoitteena on vahvistaa väestön turvallisuutta ja edistää hyvinvointia. Osaston perustehtävää toteutetaan vapaaehtoisten toimesta ja Vaasan yleiskokouksessa vahvistetun vapaaehtoistoiminnan linjauksen mukaisesti tarjoamalla sekä kertaluonteista, että pitempiaikaista sitoutumista haluaville vapaaehtoisille mielekästä toimintaa osastossa ja sen eri toimintaryhmissä.

Osaston toimialueet Helsingissä ovat Alppila, Arabia, Hermanni, Itä-Pasila, Kalasatama, Kallio, Koskela, Käpylä, Sörnäinen, Toukola, Vallila ja Vanhakaupunki.

Kaupungilta saatu avustus on erittäin tärkeä tuki, joka mahdollistaa osaston monipuolista toimintaa.

1.2 Paikkakunnalla ilmenneet tarpeet, joihin osaston pitäisi tarttua

Osaston toimintasuunnitelmassa kerrotaan osaston toimialueella ilmenneistä tarpeista, joihin osasto pyrkii vastaamaan suunnitelman mukaisesti.

1.3 Toiminnan painopisteet

Vuonna 2021 osasto panostaa:

1. Vapaaehtoisten aktivointi ja toiminnan uudelleen käynnistäminen korona-poikkeustilan jälkeen.
2. Ystävätoiminnan kehittäminen
3.
Valmiustoiminnan vakiinnuttaminen ja vahvistaminen

1.4 Osaston yhteiset tavoitteet

Osaston yhteisinä tavoitteina ovat aktiivisen toiminnan ylläpitäminen eri toimintaryhmissä ja uusien toimintamallien kehittäminen sekä aktiivinen jäsen- ja vapaaehtoishuolto. 

Osasto pyrkii pitämään vapaaehtoistoiminnan aloittamisen uusille vapaaehtoisille mahdollisimman helppona ja olemassa oleville vapaaehtoisille mielekkäänä, jolla tuetaan vapaaehtoistyöhön sitoutumista joko pidemmäksi aikaa tai lyhytkestoisiin kertaluonteisiin tempauksiin. Oma-järjestelmää pyritään hyödyntämään yhä enemmän jäsenten ja uusien vapaaehtoisten hankinnassa.

Yhteistyötä Punaisen Ristin muiden osastojen lisäksi tehdään eri järjestöjen, seurakunnan, Helsingin kaupungin eri toimijoiden, muiden viranomaisten, alueen yrittäjien sekä mahdollisuuksien mukaan Punaisen Ristin valtakunnallisten yhteistyökumppaneiden S-ryhmän ja Lähi-Tapiolan kanssa.

 

2 OSASTON ROOLI PUNAISEN RISTIN EDUSTAJANA PAIKKAKUNNALLA

2.1 Sääntömääräinen järjestötoiminta

 

Osaston sääntömääräiset kokoukset järjestetään Tasavallan presidentin asetuksessa Suomen Punaisesta Rististä (järjestön säännöt) määritellyn mukaisesti. Lisäksi osallistutaan Helsingin ja Uudenmaan piirin vuosikokoukseen.
 

Osaston hallinto toteutetaan Suomen Punaisen Ristin osastojen johtosäännön mukaisesti ja siitä vastaa osaston syyskokouksen valitsema hallitus. Hallitus kokoontuu toiminnan edellyttämällä tavalla. Toimikauden alussa jaetaan vastuuhenkilötehtävät ja hallituksen jäsenet perehdytetään tehtäviinsä käymällä läpi kunkin luottamustoimen avaintehtävät ja osaston taloudellista toimintaa ohjaavat säännöt ja käytännöt.

 

2.2 Jäsenhankinta ja jäsenten motivointi
 

Tavoitteena on kasvattaa osaston jäsenmäärää vähintään 100 uudella jäsenellä. Jäsenyyttä tarjotaan aktiivisesti kaikille toimintaan tuleville vapaaehtoisille ja jo mukana olevia vapaaehtoisia muistutetaan jäsenyyden tärkeydestä. Ainakin osaston toimintaryhmien vetäjiltä ja ensiapupäivystäjiltä edellytetään Suomen Punaisen Ristin jäsenyyttä. Osasto panostaa vuonna 2021 uusien vapaaehtoisten rekrytointiin ja ilmoittautuneet ohjataan mukaan toimintaan mahdollisimman nopeasti. Tässä hyödynnetään osaston laatimaa mallia vapaaehtoisen polusta (liite 1). Toimintavuonna 2021 tuetaan olemassa olevia toimintaryhmiä tarjoamalla vapaaehtoisille koulutusta ja kannustamalla heitä osallistumaan kehittävään koulutukseen.

Jäsenhankintaa tehdään myös mahdollisuuksien mukaan muilla tempauksilla, mm. kauppakeskuksissa ja osaston tilassa tapahtuvilla kahvituksilla yms. Uusille ja muille toiminnasta kiinnostuneille järjestetään keväällä ja syksyllä toiminnan esittelyjä. 

Olemassa olevia jäseniä informoidaan osaston toiminnasta jäsenkirjeellä ja heidät kutsutaan toukokuussa Henrin päivän kahveille, sekä perinteiseen joulukahvilaan joulupäivänä.

 

2.3 Perusperiaatteiden tunnetuksi tekeminen ja tiedotustoiminta
 

Viestintätiimin tehtävä on tehdä osaston toimintaa tunnetuksi ja auttaa alueella asuvia löytämään oma vapaaehtoisuuden muotonsa.

 

Vuoden 2021 viestinnän painopisteet ovat (1) monikanavaisen viestinnän kehittäminen, (2) viestintätiimiläisten kouluttaminen, ja (3) uusien vapaaehtoisten rekrytointiviestintä.

2.3.1 Digitaalisen ja monikulttuurisen viestinnän kehittäminen

Viestinnän vahvuusalueet vaihtelevat paljolti kulloinkin aktiivisesti toimivien viestintävapaaehtoisten mukaan. Esimerkiksi sosiaalisen median viestintä on toiminut hyvin. On kuitenkin tärkeää, että kaikkiin olennaisiin viestintäkanaviin löytyy selkeät ohjeistukset ja osaamista lisäävät materiaalit. Tällöin mikään viestinnän osa-alue ei merkittävästä häiriinny mikäli ko. osa-alueen hallitseva viestintävapaaehtoinen ei ole enää aktiivisesti mukana. Vuoden 2021 aikana on tarkoitus tuottaa selkeät sisällöt erilaisten viestintämuotojen toteuttamiseen joko osaston sisäisesti tai yhteistyössä piirin tai muiden osastojen kanssa.

2.3.2 Viestintätiimiläisten koulutus

Viestintätiimille on ominaista iso vaihtuvuus, ja tiimin sisällä on tarvetta jatkuvalle koulutukselle. Viestintätiimin tapaamisten yhteyteen yhdistetään jatkossakin lyhyitä koulutuksia eri viestintäteemojen ympärille. Lisäksi kannustetaan aktiivisesti viestintätiimin jäseniä osallistumaan sekä piirin että keskustoimiston järjestämiin viestintään sekä järjestön yleiseen toimintaan liittyviin koulutuksiin. Kouluttaminen on tärkeä osa myös viestintävapaaehtoisten sitouttamista toimintaan.

2.3.3 Sisäisen viestinnän kehittäminen

Panostetaan enemmän kohdennettuun viestintään, jonka tavoitteena on saada osastolle uusia vapaaehtoisia. Kohdennetussa viestinnässä otetaan huomioon eri toimintaryhmien sekä potentiaalisten vapaaehtoisten tarpeet. Kohdennettu viestintä otetaan huomioon viestinnän kokonaisuutta suunniteltaessa. Kohdennetun viestinnän onnistumisen keskiössä on tiivis yhteistyö viestintätiimin, hallituksen ja toimintaryhmien välillä.

2.4 Tapahtumat, kampanjat ja varainhankinta
 

Alueen tapahtumiin osallistumisen kautta osasto lisää tunnettuutta ja näkyvyyttä alueen väestön keskuudessa. Syksyllä 2020 aloitettu yhteistyö Kallion kirjaston kanssa Kallion Kulttuuriverkosto- tapahtumaan osallistumisen merkeissä on erinomainen mahdollisuus esitellä osaston toimintaa ja sitä pyritään jatkamaan vuonna 2021. Vuonna 2018 aloitettu Vapaaehtoistyön tori järjestetään myös mahdollisuuksien mukaan 2021 ja konseptia kehitetään eteenpäin. Osasto osallistuu ainakin yhteen alueella järjestettävään yleisötapahtumaan. 

Tämän lisäksi osasto aikoo osallistua jälleen alueella järjestettävään Asunnottomien yöhön, josta saatiin positiivisia kokemuksia ensimmäisellä osallistumiskerralla syksyllä 2018. Osaston aktiiveja osallistuu lisäksi Helsingin osastofoorumeihin ja piirin vuosikokoukseen. 

Osasto osallistuu Nälkäpäivä-keräykseen kaikkina kolmena keräyspäivänä. Osasto pyrkii lisäämään erityisesti digitaalista keräystoimintaa, mutta tämän lisäksi perinteinen keräyspiste voidaan pystyttää ainakin Hakaniemeen. Osaston jokaisen toimintaryhmän odotetaan osallistuvan panoksellaan keräyksen toteuttamiseen. Tavoitteena on saada keräykseen mukaan vähintään 100 vapaaehtoista osaston alueelta. Nälkäpäiväkeräyksen aikana tehdään yhteistyötä alueella olevien eri toimijoiden kanssa.

Keräystoimintaa pidetään yllä aina osaston esitellessä toimintaansa yleisölle. Keräysjohtaja huolehtii, että tilaisuuden järjestäjillä on käytössään kiertävä lipas, jolla kerätään keväällä varoja kotimaan toimintaan ja syksyllä Katastrofirahastoon. Osaston toimitilalla keräysvalmiudessa pidetään kaikkina aikoina vähintään 30 lipasta ja muuta tarvittavaa keräyskalustoa. 

 

2.5 Kotimaan avun kanavoinnin ja toteutuksen suunnitelma hätätilanteessa

2.5.1 Valmiustoiminta
 

Valmiustoiminta pyrkii ennaltaehkäisemään katastrofien syntymistä ja vähentämään mahdollisen katastrofin seurauksia. Osaston valmiustoiminta on suunniteltua varautumista erityistehtäviin ja - tilanteisiin osaston resurssien mukaan. Kotimaan apu kohdistuu välittömän hätäavun lisäksi erityisesti huono-osaisuuden, köyhyyden ja syrjäytymisuhan torjumiseen. Osaston jäseniä on mukana Helsingin osastojen yhteisessä ensihuoltoyksikössä, joka on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmä. 

Vuoden 2021 valmiustoiminnan painopisteenä on edelleen kotimaan apuun ja viranomaisyhteistyötehtäviin liittyvän valmiustoiminnan kehittäminen ja ryhmän jäsenten monipuolinen kouluttaminen. Osaston valmiustoiminnan tavoitteena vuoden 2020 aikana oli kehittää edelleen eteenpäin osaston omaa varautumista ja hälytysvalmiutta laaditun valmiussuunnitelman pohjalta sekä saada valmiustoimintaan uusia osallistujia. Nämä asiat toteutuivat. Osaston valmiustoimintaan osallistuville pyritään järjestämään vuosittain ainakin yksi harjoitus ja/tai koulutus, joka hyödyttää osaston valmiutta ja varautumista. Tällä linjalla jatketaan myös vuonna 2021. 

Vuoden 2020 keväällä päivitetyn SPR Kallio-Käpylän osaston valmiussuunnitelman pohjalta on hyvä jatkaa valmiusryhmän koulutusten ja harjoitusten suunnittelua vuodelle 2021.
 

2.5.2 Ensihuoltotoiminta

Ensihuolto on organisoitua vapaaehtoistoimintaa, jonka tarkoituksena on antaa ihmisille apua ja tukea erilaisissa onnettomuus- ja erityistilanteissa. Se tukee ja täydentää viranomaisten toimintaa sekä pyrkii huolehtimaan ihmisten perustarpeista ja tukee heidän selviytymistään. Ensihuoltoon ryhdytään ensi tilassa pelastamisen ja fyysisen ensiavun/-hoidon jälkeen. Sitä jatketaan tarvittaessa muutaman lähivuorokauden ajan. Ensihuollon ensisijaista kohderyhmää ovat onnettomuuksien/ erityistilanteiden osalliset, heidän omaisensa ja tilanteessa toimivat auttajat. Esimerkkejä ensihuollon toimintamuodoista:

Henkinen tuki, läsnäolo, psykososiaalinen tuki 

Vaatetus ja materiaalinen apu 

• Ruokahuolto 

• Tilapäismajoituksen järjestäminen 

• Neuvonta ja käytännön (talkoo)apu 

• Henkilötiedustelu ja -rekisteröinti 

• Tapahtumien kirjaaminen 

• Ensiapu ja terveydentilaan liittyvien tarpeiden selvittäminen

 

 

Apu tulee Suomen Punaisen Ristin katastrofirahaston kautta, ja sitä annetaan välittömästi sitä tarvitseville. 

Suomen Punaisen Ristin Helsingin Ensihuoltoyksiköstä 15.12.2004 tehdyn sopimuksen mukaisesti ensihuoltoyksikkö ylläpitää valmiutta hälytys- ja ensihuoltotehtäviin sekä pyrkii ylläpitämään valmiutta mahdollisuuksien mukaan myös palveluluontoisiin ensihuoltotehtäviin. EH-yksikkö toimii yhteistyössä muiden SPR:n ja Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun (Vapepan) yksiköiden kanssa.

3 VAPAAEHTOISPALVELUT

3.1 ENSIAPU- JA TERVEYSPALVELUTOIMINTA
 

Ensiapuryhmän perustehtävänä on ensiaputaitojen ja auttamisvalmiuden opettaminen ensiavusta kiinnostuneille, taitojen kehittäminen ja ylläpitäminen sekä aktiivinen osallistuminen päivystyspalvelutoimintaan. Ensiapukoulutuksilla tarjotaan mahdollisuus ensiaputaitojen hankkimiseen ja ylläpitämiseen sitä haluaville. Ensiapukoulutusten avulla pyritään vahvistamaan ensiaputaitojen merkitystä kansalaistaitona. Osasto järjestää tulevana vuonna Auttajakursseja, jotka ovat Suomen Punaisen Ristin kehittämä 1-2 tunnin pituinen matalan kynnyksen pikakoulutus ensiavun perusteisiin ja sopii hyvin kaikille ala-asteikäisistä alkaen eläkeläisryhmiin saakka. Koulutuksen kautta voidaan myös samalla markkinoida osaston ensiapuryhmätoimintaa ja ensiapukoulutuksia.

3.1.1 Ensiapuryhmä

Ensiapuryhmän perustehtävää toteutetaan erilaisten luentojen, pari- ja ryhmätehtävien sekä toiminnallisten harjoitusten avulla.  Ensiapuryhmä kokoontuu vuonna 2021 joka toinen viikko, parittomien viikkojen tiistaisin, jolloin keväälle tulee 11 ryhmäiltaa ja syksylle 10.  Punaisen Ristin jäsenyyttä tai aiempaa kokemusta ensiavusta ei vaadita, mutta ryhmäläisiä kannustetaan käymään EA1- ja EA2- kurssit ryhmään tulon jälkeen sekä liittymään jäseneksi. Ensiapuryhmän toimintaan kuuluu olennaisesti myös osallistuminen Helsingin ja Uudenmaan piirin päivystystoimintaan sekä mahdollisuuksien mukaan osaston omien päivystyspalveluiden tuottaminen. Ensiapupäivystäjät ovat mukana Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnassa, johon ensiapuryhmä osallistuu koulutusryhmänä. Tavoitteena on tarjota sopivalla tavalla haasteellista harjoittelua niin uusille kuin kokeneemmillekin ryhmäläisille. Uusien ensiapuryhmäläisten mukaantuloa helpotetaan tarjoamalla heille tammi-helmikuussa ja elo-syyskuussa yhden illan pituinen tulokaskoulutus. 

Vuoden aikana panostetaan erityisesti ryhmäläisten jatkokouluttamiseen oman lähtötason mukaan, sekä heidän sitouttamiseensa ryhmätoimintaan ja päivystämiseen. Tavoitteena on lähettää ainakin kaksi henkilöä ensiapupäivystäjäkurssille ja tukea aktiivisia ryhmäläisiä Vapepan perus-, etsintä- ja viestikursseille. Ensiapuryhmä järjestää yhden päivystäjien päivän keväällä ja toisen syksyllä, sekä tarpeen mukaan päivystäjän PPED-kursseja (peruselvytyskurssi) oman ryhmän jäsenille. Uusia ensiapuryhmäläisiä koulutetaan myös tarjoamalla mahdollisuus suorittaa EA2 + PPED ja mahdollisesti myös EA1-kurssit omassa osastossa. Avoimia paikkoja tarjotaan muille ryhmille. 

Ensiapuryhmä pyrkii osallistumaan mahdollisimman suurella aktiivisuudella valtakunnalliselle ensiapuleirille kesällä 2021. Ryhmäläisten kulut leiristä korvataan budjetin rajoissa. Osaston ensiapuryhmässä on myös ensivastekoulutuksen saaneita jäseniä, joiden toimintavalmiutta pidetään yllä säännöllisellä harjoittelulla ja koulutuksilla. Tätä toimintaa osasto tukee budjetin puitteissa. Tavoitteena on lisätä myös osaston omia päivystyksiä toiminta-alueellamme. Ensiapuryhmä täydentää ja uusii vanhoja varusteitaan budjetin sallimissa rajoissa laadukkaan koulutuksen ja päivystystoiminnan takaamiseksi. Toimivat ja laadukkaat varusteet ovat tärkeitä paitsi omien päivystysten hoitamiseksi, myös ryhmäläisten tasokkaan koulutuksen takaamiseksi. Ensiapuryhmän päivystäjät käyttävät polkupyöriä omissa ja piirin ensiapupäivystyksissä sekä moottoripyörää nopeasti liikkuvana ensiapuyksikkönä pinta-alaltaan suurissa tapahtumissa. 

Ensiapuryhmän toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten jaksamiseen ja hyvinvointiin on erityisesti kiinnitetty huomiota ja vuoden 2021 aikana budjetin sallimissa puitteissa on tulossa tähän aiheeseen liittyvää koulutusta ja virkistystä. 

Ensiapuryhmä toteuttaa joitain harjoituksia yhdessä ensihuoltoyksikön kanssa ja vahvistaa samalla valmiustoimintaansa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti entiseen tapaan muiden ensiapuryhmien - Helsingin ja Uudenmaan piirin ja koko valtakunnan alueella, eri sopimuspalokuntien (SPEK) sekä satunnaisesti myös muiden toimijoiden, kuten Suomen Meripelastusseuran kanssa. Yhteistyötä Opintokeskus Siviksen kanssa jatketaan. Ensiapuryhmä osallistuu muiden osaston toimintaryhmien kanssa itäisen kantakaupungin alueen suurelle yleisölle suunnattuihin tapahtumiin ja tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin sekä eri vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.

Ryhmällä on vakituinen vetäjä.

 

3.1.2 Ensiapukoulutus

Ensiapukoulutusjärjestelmä uudistuu alkuvuodesta 2020. Osasto odottaa tarkempia ohjeistuksia asiasta. Toimintavuoden aikana pyritään tarjoamaan ainakin yksi pidempi (16 h) -kurssi ja mahdollisuuksien mukaan muutamia lyhyitä 4-8 h hätäensiapukursseja. Kurssitarjonnan suunnittelusta vastaavat osaston ensiapukouluttajat. Kursseja markkinoidaan osaston kotisivuilla ja Suomen Punaisen Ristin kotisivujen tapahtumakalenterissa sekä äskettäin täysipainoisesti käyttöön otetussa Punaisen Ristin vapaaehtoisten OMA-viestintäportaalissa. Osaston kouluttajat osallistuvat osaston taloudellisen tilanteen mukaan Helsingin ja Uudenmaan piirin sekä Suomen Punaisen Ristin Keskustoimiston järjestämiin koulutuksiin. EA-koulutus vuokraa EA-ryhmältä välineitä tarpeen mukaan ja maksaa niistä vuokraa. Yhteistyö Opintokeskus Siviksen kanssa tälläkin osa-alueella jatkuu. 

Maksuttomia matalan kynnyksen Auttajakursseja ja ensiaputyöpajoja järjestetään muun muassa Kallio- Käpylän toiminta-alueen peruskouluissa, muissa oppilaitoksissa ja erilaisille erityisryhmille räätälöityinä kursseina.

 

3.2 SOSIAALIPALVELUTOIMINTA

Sosiaalipalvelutoiminnan tarkoituksena on ehkäistä huono-osaisuutta ja yksinäisyyttä ja tarjota apua, tukea ja kontakteja selviytymiseen eri elämäntilanteissa sekä lievittää ihmisten eristyneisyyttä. Kallio-Käpylän osaston sosiaalipalvelutoiminnan muotoja ovat senioritoiminta, vankilavierailutoiminta, ystävätoiminta ja ensikotitoiminta. 

Joulun alla osasto tilaa Helsingin ja Uudenmaan piiristä n. 100 Hyvä joulumieli -lahjakorttia ja jakaa ne yhteistyössä Helsingin sosiaaliviraston ja/tai vastaavien tahojen kanssa alueen vähävaraisille lapsiperheille.

 

3.2.1 Senioritoiminta

Osaston seniorityön tarkoituksena on tarjota virkistävää ja merkityksellistä vapaa-ajantoimintaa erikuntoisille ja erilaisissa elämän tilanteissa oleville senioreille. 

Senioritoiminnan piirissä on kahdeksan säännöllisesti kokoontuvaa senioritoimintaryhmää (3.2.2-3.2.8)) ja kullakin ryhmällä on oma ryhmänvetäjänsä ja osalla varavetäjä. Lisäksi senioritoimintaan kuuluu myös ystävärinkien hoivakotivierailut. 

Edellisten lisäksi senioreille suunnattuja tilaisuuksia järjestetään voimavarojen mukaan. Mm. kutomisesta kiinnostuneita senioreita innostetaan yhteisen harrastuksen piiriin kutomaan lapasia, sukkia ym. asunnottomille, sairaalassa oleville vanhuksille ja muille mahdollisille apua tarvitseville. Osasto ottaa tähän tarkoitukseen lankalahjoituksia vastaan, mutta maksaa myös itse tarvehankintoja. Jatkuvasti tutkaillaan myös tarvetta uusien senioritoimintojen käynnistämiseksi. 

Senioritoimintaa rahoitetaan suurimmaksi osaksi Viljo Tainion seniorityöhön kohdistettujen testamenttivarojen avulla. Senioritoiminta esitellään kappaleissa 3.2.2 – 3.2.8.

 

3.2.2 Kaikkea elämästä

Parillisten viikkojen keskiviikkoina kokoontuva Kaikkea Elämästä -ryhmä on tarkoitettu kaikille senioreille. Kerhon perustehtävänä on luoda mukava, rento ja turvallinen, kaikkia osallistujia kunnioittava ilmapiiri, jossa keskustellaan päivän polttavista aiheista, osallistujille omista tärkeistä teemoista tai kirjojen/netin avulla kootuista mielenkiintoisista aiheista. Keskusteluissa kunnioitetaan kaikkien osallistujien elämänkatsomusta ja -kokemusta. Tavoitteena on löytää yhteisiä, mielenkiintoisia keskustelun aiheita kaikilta elämänalueilta ja tavoitteena on, että kerholaisille jää illasta energinen ja hyvä mieli. Vuonna 2021 suunnitelmissa on myös esim yksiyhteinen edullinen kulttuurikäynti (näyttely/teatteri/museo). Kustannuksia kertyy kahvituskuluista ja mahdollisista materiaalihankinnoista.

Vakituisia vetäjiä on yksi (vastuuvapaaehtoinen), lisäksi on yksi varavetäjä. 

3.2.3 Seniorikahvila

Seniorikahvilan toiminnan tavoitteena on tarjota ohjattuja, virkistäviä aktiviteetteja ja mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa kerhotoiminnan muodossa. Toiminta pyrkii ylläpitämään seniori-ikäisten toimintakykyä ja ehkäisemään heidän syrjäytymistään. Kahvila järjestetään joka toinen viikko, ja ohjelmassa on kahvittelun lisäksi keskustelua, pelejä, tietovisoja, bingoa, kevyttä jumppaa, musiikin kuuntelua ja retkiä. Tavoitteena on aktivoida kahvilavieraita osallistumaan keskusteluun sekä tutustumaan toisiin senioreihin esim. pari- ja ryhmätyöskentelyn kautta. Kustannuksia kertyy kahvituskuluista, retkistä, ulkopuolisten ohjelman suorittajien palkkioista ja materiaalihankinnoista. 

Vakituisia vetäjiä on yksi, joka toimii myös ryhmän vastuuvapaaehtoisena

 

3.2.4 Käpyrinteen palvelutalon ryhmä

Käpyrinteen palvelutalon seniorikerho kokoontuu 13. toimintavuonna kesätaukoa lukuun ottamatta kerran kuukaudessa. Kerhoilta alkaa aina pienellä SPR-katsauksella. Keskustellaan ajankohtaisista aiheista sekä muistellaan vanhoja. Ohjelmana on myös tietovisoja, paljon musiikkia ja yhteislaulua.

Kustannuksia aiheutuu tarjoiluista sekä pienistä muistamisista juhlapäivinä. Käpyrinteen                              kerhossa on yksi päävetäjä ja varavetäjä.

 

3.2.5 Ystävärinki –toiminta

Ystävärinkitoiminta käsittää kaksi ystävärinkiä (so. ystäväryhmää). Toisen ryhmän toiminta kohdentuu Koskelan seniorikeskuksen ja toisen Mainiokoti Hermannin hoivaosastoihin. Ystäväringeissä toimivat vapaaehtoiset vierailevat em. hoivakodeissa ja auttavat pääasiallisesti ulkoilutoiminnassa. Suurin osa hoivakotien ulkoiluapua tarvitsevista henkilöistä on pyörätuolissa avustettavia. Koskelan ystävärinki käy Koskelan seniorikeskuksessa joka toinen viikko. Mainiokoti Hermannissa ulkoillaan tai seurustellaan sisätiloissa kerran(sunnuntai-iltapäivisin) kuukaudessa Ulkoilu kestää noin 1 tunnin riippuen sääolosuhteista. Sateella ja liian kylmällä säällä pysytellään sisätiloissa keskustellen, lukien tms. Koskelan ystävärinki tekee myös kouluyhteistyötä. Ryhmässä on myös Stadin ammattiopiston maahanmuuttajien Kotipolku-opiskelijaryhmä, joiden ulkoiluavustajaminen on osa heidän opiskeluaan. Ryhmä saa hoiva-avustuksen lisäksi myös suomen kielen käytännön harjoittelua ystävärinkiläisten mukana toimiessaan.

Ystävärinkiläisille järjestetään yhteisiä pienimuotoisia kokoontumisia, kuten yhteinen kahvihetki muutaman kerran vuodessa. Vapaaehtoisten osallistuminen on joustavaa ja näin ryhmien koossa (2- 10) ja kokoonpanossa on vaihtelua. 

Ryhmiin voidaan ottaa lisää vapaaehtoisia. Mainiokoti Hermannin ryhmä ottaisi mielellään säestystaitoisen vapaaehtoisen. Kustannuksia kertyy kahvituksista muutaman kerran vuodessa. Kummassakin ryhmässä on vakituinen vetäjä.

 

3.2.6 Täyttä elämää -ryhmä

Osastossa toimii Täyttä elämää eläkkeellä -ryhmä, johon voivat tulla kulttuuripitoista ohjelmaa toisten seurassa kaipaavat eläköitymisvaiheessa ja eläkkeellä olevat henkilöt. Toiminta, jonka ryhmäläiset itse suunnittelevat, sisältää pääosin tutustumista kulttuurikohteisiin. Kokoontumisia on keskimäärin kerran kuukaudessa.

Ryhmällä on vakituinen vetäjä.

 

3.2.7 Lukupiiri

Lukupiiri kokoontuu kerran kuukaudessa kesätaukoa lukuunottamatta, yhteensä 9 kertaa vuoden aikana. Kyseessä on lukupiirin viides toimintavuosi. Joukkoon kuuluu 10 henkilöä, joista osa on ollut mukana jo keväästä 2017 alkaen. Osa jäsenistä osallistuu Kallio-Käpylän osaston muuhunkin toimintaan. 

Lukupiirillä on vakituinen vetäjä.

 

3.2.8 Perjantaipelit

PerjantaiPelit on keväällä 2020 perustettu, joka toinen viikko (parittomien viikkojen perjantait) kokoontuva kerho senioreille. Kerhon tarkoituksena on tarjota senioreille virikkeellistä tekemistä ja hauskaa yhdessäoloa seura-, kortti- ja lautapelien parissa. 

Kerhon tavoitteena on tarjota rentoa yhdessäoloa kaikille mukavassa seurassa ja matalalla kynnyksellä.  Vuonna 2021 tavoitteena on, että mahdollisimman moni seniori löytäisi kerhon ja saisi sen kautta virikkeitä ja hauskaa tekemistä. Kustannuksia kertyy kahvituskuluista ja mahdollisista materiaalihankinnoista

Vakituisia vetäjiä on yksi, lisäksi on yksi varavetäjä. 
 

3.2.9 Vankilavierailutoiminta

Vankilavierailijatoiminta tarjoaa vangeille mahdollisuuden laitoksen ulkopuolisiin kontakteihin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Toiminta pyrkii edistämään inhimillisyyttä ja vähentämään vankeihin kohdistuvan stigmaa ja ennakkoluuloja. Helsingin vankilassa (HeV) vierailuja järjestetään mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan sekä kahdenkeskisinä että ryhmätapaamisina. Päiväryhmät kokoontuvat aamupäivisin, eli vankien työaikana, muut ryhmät heidän vapaa-ajallaan alkuillasta. Vankilavierailijoiden ja vankilahenkilökunnan kesken järjestetään kuukausittain kokouksia, joissa esiintyy vierailevia alustajia. Budjetin sallimissa puitteissa pyritään järjestämään koulutustapahtuma tai osallistutaan jonkin koulutustapahtuman järjestämiseen. Lisäksi vankilavierailijat osallistuvat ajoittain erilaisiin vankilassa järjestettäviin tapahtumiin, kuten Kauneimmat joululaulut, Palvelumessut ja Yhteistyöiltapäivät.

Vuoden 2021 tavoitteena on ylläpitää vankilavierailijatoimintaa muun muassa kouluttamalla lisää vankilavierailijoita. Vankilavierailijakoulutusta on kehitetty ja koulutuksen sisältöjä on päivitetty vastaamaan nykyistä toimintaa vankiloissa tapahtuneet uudistukset ja muut muutokset huomioiden. SPR:n järjestämän vankilavierailijakoulutuksen lisäksi uudet vierailijat käyvät läpi vankilakohtaisen perehdytysosion.

Monessa yhteydessä on noussut esiin toive SPR:n järjestämästä ryhmätoiminnasta vankilasta vapautuneille tai koevapaudessa oleville vangeille. Vankilavierailijatoimintaa pyritään mahdollisuuksien mukaan kehittämään siten, että tulevaisuudessa järjestetään ryhmätoimintaa vankilan ulkopuolella esimerkiksi ystävätoiminnan puitteissa.

 

3.2.10 Ystävätoiminta

Osaston ystävätoiminnassa huomattava paino on ryhmämuotoisessa ystävätoiminnassa, joka on kuvattu edellä kohdassa 3.2.1 Senioritoiminta. Ystävärinkitoimintaan ovat tervetulleita kaiken ikäiset vapaaehtoiset, mutta työ kohdentuu hoivakotien senioreihin.

Osaston ystävävälitys (henkilökohtaiseksi ystäväksi) tapahtuu edelleen Helsingin yhteisen ystävä- ja vapaaehtoisvälityksen kautta. Välityksessä ovat mukana myös Itä-Helsingin, Keski-Helsingin, Töölön, Kontulan ja Pohjois-Helsingin osasto. Toimintaa koordinoi Pohjois-Helsingin osasto. Ystävävälityksen vuokrakustannukset aiheuttavat osastolle tuntuvan kustannuserän so. noin 800 € /vuosi. Osasto on arvioinut kriittisesti vuoden 2019 aikana nykyistä yhteistyötä Helsingin ystävävälityksen kanssa ja esittänyt siihen parannusehdotuksia. Osasto on edellyttänyt, että se saa tietoonsa osastoon kuuluvat vapaaehtoisystävät ja heidän yhteystietonsa sekä vuosittain tilastotiedot vapaaehtoisystävistä ja alueen ystäväpyynnöistä. Vuoden 2020 aikana arvioitiin, onko yhteistyö muuttunut toivottuun suuntaan. Keskustelua asiasta ja kehittämistyötä jatketaan ystävätoiminnan johtoryhmässä vuoden 2021 aikana.

Vuoden ensimmäisellä puolikkaalla järjestetään tarvittaessa yksi ja syksyllä toinen ystäväkurssi. Vapaaehtoisystäville järjestetään puolivuosittain (kevät ja syksy) yhteinen tilaisuus, jossa he tutustuvat toisiinsa ja saavat tarvittaessa tukea vapaaehtoistehtävässään osaston yhteyshenkilöiltä. Tilaisuus suunnitellaan vapaaehtoisten tarpeiden mukaan ja voi olla koulutuksellinen. Joulupäivänä järjestetään jo perinteeksi tullut joulukahvitus osastolla ja muita kertaluonteisia tapahtumia.  

Ystävänpäivän tienoilla järjestetään jo perinteeksi muodostuneet ystävänpäivän korttien tekotalkoot Kallion kirjastossa ja korttien jakelu mm. Koskelan seniorikeskuksen ja Mainiokoti Hermannin senioreille

 

3.2.11 Ensikotitoiminta

Vuoden 2021 aikana on tarkoitus jatkaa vuoden 2020 toimintatapaa ensikodin ja vapaaehtoishoitajien kanssa. Vuonna 2021 Helsingin ensikodissa hoitoillat jatkuvat molemmissa yksiköissä kerran viikossa. Jokaiselle vauvalle on illassa oma hoitaja. Ensikodin henkilökunta ottaa vapaaehtoiset vastaan ja vastaa illan sujumisesta.

Oulunkylän ensikodissa jatketaan käytäntöä samalla tavalla kuin aikaisempina vuosina. Hoitoillat jatkuvat kerran kuukaudessa ja hoidossa on vain muutama lapsi kerrallaan. Pyritään siihen, että samat hoitajat hoitaisivat useampina kertoina peräkkäin.

Ensikoti tulee järjestämään myös vuoden 2021 aikana ainakin kaksi perehdytysiltaa, johon uusien vapaaehtoisten edellytetään osallistuvan. Tämän tarkoitus on antaa hoitajille tarkempaa tietoa toiminnasta ja ensikotihoidosta. Toimintaan pyrkiessään uusi vapaaehtoinen täyttää hakemuksen, jossa hän kertoo itsestään. Tätä kautta varmistutaan siitä, että hoitaja on sopiva vapaaehtoistyöhön ja omaa kokemusta vauvanperushoidosta. Ensikoti tarkistaa myös jokaisen uuden vapaaehtoisen hoitajan luvalla hänen rikosrekisteriotteen ja pyytää vaitiolovelvollisuuslomakkeeseen allekirjoitukset. Ensikoti vastaa täytettyjen lomakkeiden säilytyksestä lakien mukaisesti. Perehdytysiltoihin toivotaan myös jo mukana olevien vapaaehtoisten osallistumista. Näin jo toiminnassa mukana olleet vapaaehtoishoitajat voivat kertoa kokemuksistaan. Jos vapaaehtoiseksi pyrkivällä ei ole kokemusta, tulee hänen suorittaa lastenhoitokurssi vauvanhoidosta ennen toimintaan osallistumista. Vuonna 2021 pyritään järjestämään kaksi kerhoiltaa vapaaehtoisten virkistämiseksi.Vuonna 2021 toiminnassa mukana olevien tietoja säilytetään tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

3.3 KOULUYHTEISTYÖ

3.3.1 Maahanmuuttajien valmentava koulutus

Osaston vapaaehtoiset auttavat Stadin ammattiopistossa maahanmuuttajille tarkoitetussa Valma- opetuksessa (so. ammatilliseen koulutukseen valmentava opetus). Maahanmuuttajaopiskelijat ovat eri-ikäisiä ja heillä on vaihteleva koulutustausta. Ryhmän opetus on siis haastavaa ja yksilöllinen ohjaus opetustilanteissa, erityisesti harjoitusten teossa tarpeen. Kallio-Käpylän osaston vapaaehtoiset avustavat oppitunneilla opettajan ohjatessa opetustilannetta, yleensä kaksoistunnin ajan. Koulutuksen kesto vaihtelee yksilöllisesti opiskelijan valmiudesta riippuen. Se kestää korkeintaan yhden lukuvuoden. Valma-koulutuksessa opetus painottuu suomen kieleen, ammatilliseen koulutukseen ja työelämään tutustumiseen ja mm. CV:n teon harjoitteluun. Sen lisäksi yksi vapaaehtoinen opettaa matematiikkaa Valma- kurssilla. 

Osaston vapaaehtoiset auttavat myös samassa oppilaitoksessa peruskoulun oppimäärää opiskelevia nuoria maahanmuuttajia. Toimintaa voidaan laajentaa henkilöillä, joilla on kokemusta koulutusalasta. 

Ryhmillä on vakituinen vastuuvetäjä.

 

3.3.2 LäksyHelppi

Syksyllä 2019 aloitettu LäksyHelppi jatkuu Käpylän peruskoulussa. LäksyHelppi kokoontuu kerran viikossa koulutuntien jälkeen koulussa ja tavoitteena on auttaa tukea tarvitsevia ala-asteen oppilaita läksyjen teossa. Ohjaajina toimivat vapaaehtoiset yhteistyössä koulun yläasteen oppilaiden kanssa. Yläasteen oppilaita innostetaan mukaan mm. siten että heidän Läksyhelppi-toimintansa korvaa osan heidän opinnoistaan. Ryhmän vetäjä huolehtii, että he saavat todistuksen työstään.

Vapaaehtoisia voi tulla mukaan toimintaan. Heidät ohjataan ensin SPR:n LäksyHelppi-ohjaajille tarkoitetulle kurssille. 

Ryhmälle tarvitaan uusi vetäjä.
 

3.3.3 Kotipolku-opiskelijat

Stadin ammattiopisto tarjoaa maahanmuuttajille, jotka suuntautuvat hoito- tai puhtaanapitoaloille, valmentavaa koulutusta nimellä Kotipolku-koulutus. Koulutuksessa olevat opiskelijat osallistuvat osaston järjestämään Koskelan seniorikeskuksen ystävärinkitoimintaan. Ryhmä käy opettajansa ja ystäväringin kanssa sään salliessa ulkoiluttamassa joka toinen viikko seniorikeskuksen kuntoutusosaston senioreita. Tämä kuuluu heidän opiskeluohjelmaansa. Ystäväringin vapaaehtoiset osallistuvat tarvittaessa heidän ohjaukseensa ja auttavat käytännön kielen opettelussa. 

Ryhmän vetovastuu heidän opettajallaan yhteistyössä Koskelan ystäväringin vetäjän kanssa.

 

3.4 MONIKULTTUURISUUSTOIMINTA

Helsingin kaupunki sulki Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen vuonna 2019, jolla on vaikutusta osaston perinteiseen monikulttuurisuustoiminnan järjestämiseen. Osasto tarkastelee ja arvioi vuoden 2021 aikana uusien toimintamuotojen tarvetta vastaanottokeskuksissa toimineiden vapaaehtoisten ideoiden ja maahanmuuttajien tarpeiden pohjalta. Vuonna 2020 aloittanut Hakemushelppi – ryhmä jatkaa ja kehittää toimintaa tarpeen, sekä mahdollisuuksien mukaan.

3.4.1 Dream Team

Dream Team on kansainvälinen toimintaryhmä, joka tuo yhteen kaikki vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet. Ryhmä ei kokoonnu säännöllisesti vaan pyrkii löytämään mielenkiintoisia yksittäisiä matalankynnyksen mahdollisuuksia osallistua Suomen Punaisen Ristin toimintaan eri toiminta-alueilla. Ryhmä on kansainvälinen ja sen pääasiallisena toimintakielenä on englanti. Vuonna 2021 ryhmä osallistuu senioritoimintaan vierailemalla palvelutaloissa (kerran kuukaudessa), järjestämällä aktiviteettejä turvapaikanhakijoille (neljä kertaa vuodessa), osallistuu asunnottomien yön järjestämiseen (kerran vuodessa), auttaa nälkäpäivän toteuttamisessa (kerran vuodessa) sekä pyrkii tarjoamaan muita jäseniään kiinnostavia mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä osaston alueella. Ryhmän tavoitteena on olla monikulttuurinen ja monikielinen sekä toivottaa kaikki myös perinteisesti kohderyhmänä mielletyt henkilöt mukaan toimintaan vapaaehtoisina.

 

3.4.2 Luetaan yhdessä – suomen kielen ryhmä

Luetaan Yhdessä -SPR-ryhmä jatkaa suomen kielen opetusta maahanmuuttajille Pasilan Asukastalossa keskiviikkoisin klo 10.00–12.00. Tilat ovat Kalliolan setlementin ja ryhmä saa käyttää veloituksetta asukastalon tiloja. Käytössä on nyt opetuksessa 3 - 4 huonetta, joissa on mahdollista opettaa enintään kolmeakymmentä opiskelijaa. Opettajina toimivia vapaaehtoisia on kuusi. He ovat jo useita vuosia maahanmuuttajille suomea opettaneita kokeneita opettajia. Opetuksen tarkoituksena on helpottaa maahanmuuttajan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Päämääränä on, että hän saavuttaisi vähintäänkin sellaisen kielitaidon, että toimiminen arjen käytännön asioissa sujuisi kohtalaisesti. Suomen oppimisen lisäksi käsitellään myös Suomen koululaitokseen, työelämään, terveydenhoitoon ja lainsäädäntöön liittyviä asioita. Opetuksen yhteydessä opiskelijoille välitetään myös Suomen kulttuuria ja suomalaisia tapoja. Suomen oppimisen lisäksi opiskelijoille oppitunneilla käynnit ovat myös sosiaalisia tapahtumia kodin ulkopuolella. Heillä on tarvittaessa mahdollisuus ottaa vauvaikäisiä lapsia vaunuissa tunneille.

Opiskelijat jaotellaan haastattelun perusteella tasoryhmiin. Osa opiskelijoista on vasta Suomeen tulleita ja joukossa on myös luku- ja kirjoitustaidottomia. Osa opiskelijoista ei ole siis käynyt kotimaassaan lainkaan koulua. Myös kotimaassaan korkeakoulututkinnon suorittaneita on mukana opetuksessa. Opetuksessa on käytössä useita opetushallituksen hyväksymiä oppikirjoja maahanmuuttajille, sekä muitakin heille suunnattuja oppikirjoja ja sanakirjoja. Pääosin olemme saaneet oppikirjat veloituksetta Luetaan yhdessä-verkoston kautta. Opettajat käyttävät opetuksessa myös materiaalia netistä sekä selkouutisten kuuntelua IPadilla. Opettajille on perustettu oma WhatsApp, jonka avulla he viestittävät toisilleen opetukseen liittyviä asioita. Opettajat saavat koulutusta maahanmuuttajiin liittyvistä asioista Luetaan yhdessä-verkoston, SPR:n ja Kalliolan setlementin kautta.

Keväällä opiskelijoille järjestetään päättäjäistilaisuus ja ennen joulunaikaan joulutilaisuus. Tarjoiluista aiheutuu kustannuksia.

Ryhmällä on vakituinen vastuuvetäjä.

 

3.4.3 Hakemushelppi - Application Help

Toiminta kohdentuu Helsingissä yksityismajoituksessa oleviin  turvapaikanhakijoihin, jotka tavoitetaan muun muassa Metsälän vastaanottokeskuspalveluista. Auramon vastaanottokeskuksessa järjestettiin aiemmin ns. hakemushelppiä yhteistyössä henkilökunnan ja SPR:n vapaaehtoisten kanssa. Kaarlenkadun vastaanottokeskuksessa, SPR:n Toimintatorstaissa puolestaan järjestettiin yksittäisiä työelämäinfoja. Molemmissa tapauksissa toiminta osoittautui tarpeelliseksi ja palvelun kysyntää on  paljon enemmän kuin tarjontaa. Kyseessä on toimintamuoto, joka tarjoaa tukea turvapaikanhakijoiden työllistymisiin liittyviin kysymyksiin. Toimintaa toteutetaan yhteistyöstä Kalliolan setlementin kanssa. Hakemushelp kokoontuu Naapuruustilassa, avoimessa tilassa, jossa järjestetään muutakin monikulttuurisuustoimintaa. 

Tähän asti saadut kokemukset ovat osoittaneet, että jo pelkästään suomalaisten työelämän käytäntöjen ja sääntöjen avaaminen sekä erilaisten mahdollisuuksien yhdessä pohtiminen yksilöllisesti on hyödyllistä. Tähän liittyy tuki CV:n tekemiseen. Yhteistyötä muihin tahoihin, jotka tekevät vastaavaa toimintaa, pyritään tarvittaessa vahvistamaan. Myöhemmin tavoitellaan vapaaehtoisiksi myös heitä, joilla itsellä on kokemusta siitä, minkälaista työnhaku Suomessa ulkomaalaisena on. 

Toimintaa järjestetään joka toinen viikko. Säännönmukaisuus on tärkeää, jotta Helsingin kaupungilla on mahdollisuus tiedottaa toiminnasta. Vahva yhteys Kalliolan setlementtiin tuottaa joitakin synergia- etuja ja mahdollistaa toiminnan systemaattista kehittämistä pidemmällä aikajänteellä.

Kohderyhmä tavoitetaan vastaanottopalveluista. Toiminnasta viestimiseen käytetään lisäksi Facebook-ryhmää ja yleistä sähköpostia. Vapaaehtoisten väliseen viestintään käytetään omaa Facebook-ryhmää. Vapaaehtoisena voi myös osallistua ”etätyönä” esimerkiksi koostamalla kiinnostavia linkkejä Facebookiin ja vastaamalla sähköpostiin. Toiminnassa kustannuksia syntyy lähinnä mahdollisista tarjoiluista ja materiaalikustannuksista. 

Toiminnalla on kaksi vetäjää.

 

4 TALOUS

Osaston talouteen liittyvät tarkemmat tiedot löytyvät budjettiesityksestä.

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2021 on laadittu oletuksella, että osasto on siirtynyt koronan jälkeiseen normaaliin toimintaan.

Talousarvion kokonaistuotot 20.500€ sisältäen Helsingin kaupungin sote-avustuksen 1700 € ja kokonaiskulut -20.500€.