Punaisen Ristin Riihimäen osaston historiaa

Riihimäen osaston perustamiskokouksessa 10.10.1950 oli läsnä 22 henkilöä. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi kauppalanlääkäri Matti Haahti yhtäjaksoisesti 15 vuotta. Jäsenmäärä vaihteli tuolloin 329 ja 225 välillä. Osaston jäsenmäärä oli suurimmillaan 892 vuonna 1987 . Hausjärven osaston toiminnan yhdistyttyä Riihimäen osaston toimintaan vuoden 2006 alussa jäsenmäärä nousi jälleen 1900-luvun lopun lukemiin ja on nyt noin 450.

Hoitovälinelainaamoja

SPR Riihimäen osastossa pidettiin aluksi ompeluiltoja ja juhlia. Myös tanssiaisilla ja teatteri-illoilla saatiin rahoitusta toiminnalle. Hoitovälineiden lainaaminen maksua vastaan aloitettiin eri puolilla kauppalaa olleissa lainaamoissa 50-luvulla. Sitten lainaustoiminta keskitettiin Lastentalolle ja Aluesairaalan kanttiiniin.

Kanttiini

Aluksi vanhainkodilla aloitettu kanttiinitoiminta päättyi 1960-luvulle tultaessa, mutta jatkui kymmenen vuotta myöhemmin Aluesairaalassa. Kahdenkymmenen monivaiheisen kanttiininpidon jälkeen päätettiin kannattamattomaksi tullut toiminta lakkauttaa 1991.

Osaston hallitus perusti 1968 naistoimikunnan, joka palveli monessa käytännön toimessa. 1982 toimikunnan nimi muutettiin järjestelytoimikunnaksi. Naiset toimivat silloin jo useissa muissakin  toimikunnissa, joita oli toiminnan kehittymisen myötä perustettu.

Nuorten kerhotoiminta

Nuorison Punainen Risti aloitti toimintansa 1954. Riihimäellä oli aloitettu jo edellisenä vuonna opettaja Unto Ahon koulussaan pitämä kerho, joka keskittyi terveyskasvatukseen. ”Isä ja poika -kerhossa” tehtiin puutöitä. Nuorten toiminta hiipui 1960-luvulla, mutta elpyi 1980-luvun alussa, kun Jukka-Pekka Palonen toi uusia tuulia toimintaan. Ensiapukurssit ja kansainvälinen toiminta innostivat nuoria vielä seuraavalla vuosikymmenellä. 2000-luvulla on osastolta puuttunut pysyvä, aktiivinen nuorisotoiminnan vetäjä.

Ensiapuryhmä

Riihimäen osaston oma ensiapuryhmä muodostettiin 1976. Vuodesta 1984 se on tunnettu nimellä Riihiristi. Väestönsuojelupäällikkö Aimo Karma antoi ryhmän käyttöön kaupungintalon väestönsuojelutiloja, joissa Riihiristin harjoitusiltoja pidetään edelleenkin. Ensimmäisen auton ensiaputoiminta sai vuonna 1977. Volkswagen vaihtui kuitenkin 1985 kunnostusten jälkeen katsastettuun Mercedes Bentz-ambulanssiin. Sitä uudempi malli, Riihimäen kaupungin vuonna 1997 lahjoittama entinen ambulanssi, on ensiapuryhmän palveluautona edelleen.

Sisäasiain ministeriön aloitteesta järjestetty vapaaehtoinen pelastuspalvelu ulotti toimintansa Riihimäelle 1964, jolloin SPR Riihimäen osasto perusti pelastuspalvelutoimikunnan. VAPEPAn aluetoimikunta perustettiin 31.1.1984. Ensiapuryhmä Riihiristi osallistuu edelleen sen järjestämiin yhteistoimintaharjoituksiin. Ryhmä on ollut vuosittain ensiapupäivystäjänä monissa paikallisissa tapahtumissa.

Ystävätoiminta

Vanhustenhuolto, yhdyskuntatyö ja vanhustyötä tekevien järjestöjen yhteinen vapaaehtoistoiminta edelsivät vuonna 1977 alkanutta osaston omaa ystävätoimintaa. Kerran kuukaudessa kokoontuva ystäväkerho perustettiin 1982.Leila Mauno toimi ystävävälittäjänä alusta asti aina vuoteen 1987.  Seuraavalla vuosikymmenellä vetäjät saivat koulutuksen sosiaalipalvelujen ohjaajiksi.  Osasto on kouluttanut lisäksi toimintaansa joitakin vankilavierailijoita, kriisiryhmän jäseniä ja pakolaisten tukiperheitä. 1990-luvun alussa Riihimäen kaupunkiin muutti vietnamilaisia pakolaisia, joiden vastaanottamisessa ja sopeuttamisessa osasto oli mukana. Ystävätoiminnan jatkuvuudesta huolehditaan oman sosiaalipalvelukouluttajan pitämien kurssien avulla.

Keräykset ja avustukset

Osaston toimintaa rahoitettiin alusta asti myös keräyksin. Paikallisia avustuksia jaettiin. Piirin ja keskustoimistojen rahastoja tuettiin säännöllisesti. Katastrofirahastoa kartutettiin vuonna 1976 Lapuan suuronnettomuuden johdosta 500 markalla. Kotimaan avustettavien kohteiden lisäksi esille nousi entistä useammin ajankohtaisia ulkomaisia kohteita.  Nälkäpäiväkeräykset ulotettiin heti 1980-luvun alusta asti myös kaikille Riihimäen ala-asteen kouluille. Tavara- ja vaatekeräyksiä on toteutettu eri kampanjoiden yhteydessä. Viime vuosina on tavaraa toimitettu myös Lahteen perustettuun Kontti- kierrätystavarataloon.

Tiettävästi ensimmäinen joukkoverenluovutus järjestettiin Riihimäellä kansalaiskoululla vuonna 1963. Veripalvelun ja osaston välillä sovittu vuosittainen luovutustilaisuus vaihteli yhdestä kolmeen kertaan vuodessa. Nykyisin Kerhotalolla on mahdollisuus luovuttaa verta kerran kuukaudessa.