Hämeen piirin 80-vuotisjuhlissa mukana

"Toijalan osaston juhlijat Hämeen piirin 80-vuotisjuhlassa"

Lauantaina 14.10. kevyen sateen saatellessa matkaan, lähti S-marketin parkkipaikalta bussilastillinen Toijalan osaston aktiiveja kohti Tampere-taloa. Tukkaa oli väännetty ja käännetty, koltut oli silitetty ja kengät lankattu. Miehillä oli solmiot suorassa ja kalvosinnapit kiillotettu.
Klo 15.00 oli alkamassa Hämeen piirin kunnioitettavan 80-vuotisen taipaleen juhla.

Perille Tampere-taloon saavuttiin jo hyvissä ajoin, että ehdittiin tutustua esille laitettuun valokuvanäyttelyyn. Osastoiltakin oli kuvia pyydetty, joten josko sieltä vaikka seasta löytyisi tuttujakin naamoja ja tapahtumia.
Näyttely oli toden totta esille laitettu, mutta tila oli kovin rajallinen. Kaikkia saatuja kuvia ei näytille ollut laitettu, mutta bongattiin sieltä pari omasta osastosta tuttua kasvoa.

Eipä muuta, pieneen saliin hakemaan istumapaikkaa ja niitähän oli vapaana vielä ihan eturivistä alkaen, joten hyvät näkymät framille saatiin.

Ohjelma alkoi puhallinmusiikilla. Tampereen Kotkien puhallinorkesteri esitti kolme kappaletta, joista yhtenä tunteikas Myrskyluodon Maija. Tässä kohtaa jo herkimmät pyyhkivät silmänurkkiaan.

Ohjelman ensimmäinen - ja ainoa - puhe kuultiin, kun järjestön puheenjohtaja Pertti Torstila piti juhlapuheen. Hyvänä puhujana Pertti sai kuulijat keskittymään ja kuuntelemaan. Tunsimme oikeasti olevamme yhteisen äärellä ja tervetulleita juhlimaan - itseämmekin.

Seuraavaksi oli vuorossa jälleen musiikkia. Duo Päivi Kosonen ja Eveliina Virtanen lauloivat kanteleen säestyksellä Evakon laulun ja Hectorin Vanhat polkupyörät. Villi veikkaus, että tässä kohtaa ne vähemmän herkemmätkin jo herkistyivät.

Kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi ja vapaaehtoinen avustustyöntekijä Eila Rooseli kertoivat kuvaesityksen siivittämänä Haitin avustustyöstä ja Puhti -naiskaksikko esitti musiikkia, tanssia ja teatteria niin, että silmät kostuivat jo naurusta. Pieni taukojumppa vedettiin tässä yhteydessä myös; hiihdettiin, kolattiin, pyöräiltiin ja mitä lie - omalta paikalta poistumatta. Siinäpä temppu!

Ohjelman päätteeksi turvapaikan hakijana Suomeen saapunut muusikko, viulisti Samer Saad esitti yhtyeen kera kolme kappaletta, joista yhteen "Täällä Pohjantähden alla" hän oli luvallisesti sanoittanut myös yhden säkeistön omalla äidinkielellään. Tunteikas tulkinta se oli tämäkin.

Kaikkiaan ohjelma oli tulvillaan tunteita; iloa, huolta, murhetta ja silti valoa, aivan niinkuin järjestön vapaaehtoistyökin on.

Tämän jälkeen siirryttiin ruokailemaan. Pöytään oli katettuna maittava valikoima rouhevaa ja aitoa ruokaa - ei mitään liian hienoa. Seisova pöytä kun oli, niin vatsan saivat täyteen nekin, jotka olivat koko päivän paastonneet juuri tätä juhlaa ajatellen.
Jälkiruokakahvien jälkeen väki alkoi jo etsimään tietään naulakoille ja ulko-oville. Hetken päästä bussi jo pihalla odottelikin ja kun kaikki listalla olleet nimet ja bussissa olleet kasvot kohtasivat, startattiin kotimatka kohti Toijalaa.

Kiitos Hämeen piirille mukavasta juhlasta! Ja kiitos kaikille mukana olijoille juhlaseurasta!
Muistan kyllä vielä senkin, kun juhlittiin piirin 70-vuotisjuhlia. Katsotaan sitten ketkä meistä on mukana 10 vuoden päästä, kun päästään 90 vuoden rajapyykille.