VAPAAEHTOISTYÖSTÄ LÖYTYY YSTÄVÄ JA ILO

Soili Heikkilä
Kuvaaja: Soili Heikkilä
"SPR:n Korson osaston vapaaehtoistyöntekijä Raili Welin on toiminut vapaaehtoistyössä ja ystävänvälityksessä yli 30 vuotta."

Suomen Punaisen Ristin ystävänvälitykset yhdistävät vapaaehtoisen ja tukea tarvitsevan henkilön ystäviksi. Juuri tällainen koulutettu vapaaehtoinen ja ystävä on Raili Welin. Hän on SPR:n Korson osaston ystävänvälityksen vastuuhenkilö ja osaston rahastonhoitaja. Raili on toiminut vapaaehtoistyössä aktiivisesti yli kolmekymmentä vuotta. Tästä ansiokkaasta vapaaehtoistyöstä Suomen Tasavallan presidentti myönsi huhtikuussa Raili Welinille SPR:n kultaisen ansiomitallin.

 

Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyöntekijä Raili Welin (75) kertoo, että kaikki sai alkunsa 1980 -luvulla seurakunnan diakoniatoiminnasta, mistä löytyi myös ensimmäinen tuettava ystävä. ”Vantaan Mikkolassa toimi silloin SPR:n Korson osaston järjestämä vanhusten Iltaruskokerho. Vaikka olin vielä työelämässä, huomasin pian olevani kerhon vetäjä. Kun Korson osasto sitten perusti ystävänvälityksen hakeuduin mukaan, ja sillä tiellä olen edelleen”, Raili kertoo vapaaehtoistyön alkutaipaleesta.

 

Kun Raili jäi eläkkeelle imaisi vapaaehtoistoiminta aktiivisen puurtajan mukaansa. Siitä lähtien Raili on toiminut yhtäjaksoisesti ystävänvälityksen vastuuhenkilönä. Tuettavilla ja heidän omaisillaan on mahdollisuus viikoittain ottaa yhteyttä ystävänvälitykseen. Tällä hetkellä mukana on aktiivisesti 26 ystävää. ”Viime vuosina ystävän pyynnöt tuettaville ovat lisääntyneet. Mukaan on tullut sekä fyysisesti että psyykkisesti yhä huonokuntoisempia ihmisiä, joten lisää ystäviä tarvittaisiin.”

 

”Voit kysyä Punaisesta Rististä pitkäaikaista ystävää tai kertaluonteista ”keikkaystävää” avuksi esimerkiksi lääkärikäynnille tai ulkoilemaan. Ystävä on ennenkaikkea kuuntelija ja henkinen tuki. Ystävät voivat tavata kahvittelun, jutustelun, ulkoilun tai kulttuurin merkeissä.” Vuosien varrella Raili kertoo kuulleensa ystäviltä monenlaisia mielenkiintoisia elämäntarinoita yleisimmän keskusteluaiheen ollessa kuitenkin lapset ja lapsenlapset.

 

Ystävä on hyvä kuuntelija ja henkinen tuki

 

Pitkän vapaaehtoistyön taipaleella Raililla on ollut useita henkilökohtaisia tuettavia ystäviä. ”Joitakin olen saattanut ihan loppuun asti – ollen mukana ystävän hautajaisissa. Tällä hetkellä ystävänäni on pirteä 93 -vuotias rouva, joka ottaa yhteyttä silloin, kun haluaa minun vierailevan luonaan. Ensi viikolla olen menossa hänen seuralaisekseen kirkon ruusujuhlaan”.

 

Iskeekö aktiivisesti puurtavaan vapaaehtoistyöläiseen joskus väsymys ja kyllästyminen? ”Kyllä iskee, silloin tällöin uuvun ja tuntuu, että olen liiaksi sitoutunut tähän hommaan. Mutta ystävän tapaaminen ja auttaminen saa aikaan ilon tunteen ja jaksan taas jatkaa eteenpäin. Olen myös tehnyt itselleni selväksi, että en pohdi vapaaehtoistyön ulkopuolella tuettavien ystävieni asioita – enhän voi parantaa koko maailmaa.” Raili on äitinsä puolelta toisen polven korsolainen ja asuu omakotitalossa lapsuuden maisemissa. Kotitalossa riittää puhaa ja vapaaehtoistyön ohessa arki sujuu lenkkeillen ja kirjallisuuden parissa.

 

Millainen ihminen on vapaaehtoistyötä tekevä ystävä? Railista jokainen ystävä voi olla oma itsensä, ovathan tuettavatkin omanlaisiaan. ”Itse olen luonteeltani sosiaalinen ja pidän ihmisistä. Erityisesti korostaisin ystävätoiminnassa kuuntelijan roolia. Ystävä on ennen kaikkea hyvä kuuntelija ja henkinen tuki. Hyvällä kuuntelijalla voi olla oma mielipide, mutta neuvomaan ei kannata ruveta.”

 

Ystävävälityksessä toimiva Railin kollega Pirjo Repo-Leikas kuvailee yhteistyökumppaniaan sydämelliseksi ja huumorintajuiseksi henkilöksi, joka tekee vapaaehtoistyötä suurella sydämellä – pyyteettömästi. Nämä hienot ominaisuudet edesauttavat aktiivista vapaaehtoistyöntekijää varmasti jaksamaan vielä toiset kolmekymmentä vuotta.

 

Teksti ja kuva: Soili Heikkilä
 

 

Lisätietoja: Ystäväntoiminta SPR:n Korson osastossa