Erilaisia vastaanottokeskuksia

Suomessa toimii 17 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta eri puolella maata. Osa niistä on kauttakulkukeskuksia eli ns. transit-keskuksia, joissa asiakkaiden turvapaikkaprosessi aloitetaan, ja osa odotusajan keskuksia, joihin asiakkaat siirtyvät odottamaan päätöstä turvapaikkahakemukseensa.

Vastaanottokeskukset sijaitsevat eri puolilla Suomea erilaisissa toimitiloissa. Osa keskuksista toimii laitosmaisina eli asiakkaat asuvat kaikki samassa suuressa rakennuksessa. Näissä keskuksissa on valvonta ympäri vuorokauden ja usein ruokailukin järjestetty. Kuitenkin suurin osa keskuksista toimii nykyään hajautettuina eli turvapaikanhakijat elävät kerrostaloasunnoissa ympäri paikkakuntaa ja hoitavat asiansa vastaanottokeskuksen toimistossa virka-aikana.

Erot suomen kielen opetuksessa transit- ja odotusajan keskusten välillä

Odotusajan keskukset velvoitettiin järjestämään suomen kielen opetusta vuonna 2011, kun lakia kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta muutettiin. Transit-keskuksilla ei edelleenkään ole lakiin perustuvaa velvoitetta järjestää opetusta, mutta kaikissa keskuksissa sitä kuitenkin järjestetään. Kauttakulkukeskusten opetukseen osallistuminen on turvapaikanhakijoille vapaaehtoista. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka poissaoloja kurssilta seurataan, niistä ei seuraa vastaanottorahan leikkausta.

Odotusajan keskuksissa opetuksen järjestäminen on pakollista, ja asiakkaat myös velvoitetaan osallistumaan siihen. Osassa keskuksissa opetuksen tarjoaa kansalais- tai kansanopisto, ja toisissa keskuksissa opettaja on osa muuta vastaanottokeskuksen henkilökuntaa. Opettajan rooli on hieman erilainen kummassakin tapauksessa. Keskuksissa, joissa opettaja on osa vastaanottokeskuksen henkilökuntaa, hänelle kuuluu usein myös opetukseen kuuluvat hallinnolliset tehtävät. Opistojen opettajat sen sijaan saavat keskittyä enemmän opetustyöhön, mutta heillä ei taasen ole yhtä syvää tuntemusta opiskelijoidensa asioista kuin keskuksen henkilökuntaan kuuluvilla opettajilla.

Opetustuntimäärissä on jonkin verran eroja: suurimmassa osassa oppitunteja on noin 3-6 tuntia viikossa yhtä ryhmää kohden, mutta esimerkiksi Joutsenon vastaanottokeskuksessa on voitu järjestää opetusta huomattavasti enemmän, 25 viikkotuntia opiskelijaa kohden.

Turvapaikanhakijalla on velvollisuus osallistua työ- tai opintotoimintaan

Vastaanottokeskusten opintotoiminnasta puhutaan yleensä yhdessä työtoiminnan kanssa. Tullessaan odotusajan vastaanottokeskukseen turvapaikanhakijan on kirjallisesti sitouduttava joko työ- tai opintotoimintaan ja osallistuttava siihen säännöllisesti. Turvapaikanhakijan vastaanottoraha (kuukausittainen toimeentulotuki) on sidottu työ- tai opintotoimintaan osallistumiseen. Jos turvapaikanhakija jättää toistuvasti osallistumasta valitsemaansa toimintaan, hänen vastaanottorahaansa leikataan.

Opintotoiminnalla on tärkeä merkitys turvapaikanhakijalle: se auttaa oppimaan oleskelumaan kieltä, valmistaa kotoutumiseen, ylläpitää toimintakykyä ja tukee hänen hyvinvointiaan arjessa.

Vastaanottokeskuksessa järjestettävää opetusta ei voi suoraan verrata esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen. Opintotunteja on vähemmän, opiskelutilat ja -materiaalit poikkeavat toisistaan paljon enemmän ja opiskelijoiden elämäntilanne on täysin erilainen kuin kotoutumiskoulutuksessa olevien. Vastaanottokeskuksen opintotoiminta voi kuitenkin pohjustaa muihin opintoihin oleskeluluvan saannin jälkeen. Vastaanottokeskuksessa opiskellaan suomen kielen ja kulttuurin lisäksi opiskelutaitoja ja yleisiä arjen selviytymistaitoja.

Opiskelutilat ja opintomateriaalit

Opiskelutilat vaihtelevat keskuksittain, sillä vastaanottokeskusrakennukset ovat erilaisia. Joissakin keskuksissa turvapaikanhakijat opiskelevat opiston tiloissa, kun taas toisissa keskuksissa luokkahuone on järjestetty vastaanottokeskukseen. Luokkahuoneiden koko vaihtelee ja myös opetusmateriaaleissa ja tietoteknisessä varustuksessa on eroja. Kaikissa keskuksissa ei ole mahdollisuutta käyttää internetiä tai tietokoneita.

Kaikissa luokissa on kuitenkin mahdollisuus käyttää liitu- tai valkotaulua ja jakaa monisteita. Opetuksessa ei yleensä käytetä kirjoja, vaan opettajat laativat itse opetusmateriaalia. Opettajajohtoisen opetuksen vastapainona toimivat pelit ja leikit. SKYOPE on kannustanut vastaanottokeskuksia hankkimaan opetukseen toiminnallista materiaalia.

SKYOPEn visio vastaanottokeskusten suomen kielen opetuksesta

Lähtökohta hankkeelle yhtenäistää vastaanottokeskusten suomen kielen opetusta on haastava, sillä keskuksissa on jo useita vuosia järjestetty opetusta totutulla tavalla. Hankkeen tarkoituksena ei olekaan ollut muuttaa opintotoimintaa radikaalisti, vaan ottaa kaikissa keskuksissa käyttöön samat hyvät käytännöt ja yhtenäistää opetussisältöjä. Hankkeessa laadittu Opintotoiminnan suunnitelma onkin tehty tiiviissä yhteistyössä vastaanottokeskusten opettajien ja Maahanmuuttoviraston kanssa. Suunnitelma heijastaa laajaa konsensusta siitä, miten opintotoiminta tulisi vastaanottokeskuksessa järjestää.

Voit tutustua Opintotoiminnan suunnitelman sisältöön tarkemmin täältä.