Viinijärven Punaisen Ristin osaston kasvattaja-palkintomatka Geneveen 2014

"Geneven Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun päämajan ovella: Virpi Eronen, Sole Noranta, Pertti Savelius, Örn Witting, Anna-Marja Jokiniemi, Silja Pesonen ja Elma Salonen. "
"Geneven Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun päämajan aulassa: Silja Pesonen, Pertti Savelius, Fatima Hamza-Moulin, Sole Noranta, Anna-Marja Jokiniemi, Elma Salonen ja Virpi Eronen"
"Punaisen Ristin perustajan Henry Dunant’n patsaalla: Silja Pesonen, Pertti Savelius, Virpi Eronen, Örn Witting, Sole Noranta, Anna-Marja Jokiniemi ja Elma Salonen."
"Ensimmäisen maailmansodan aikaisia julisteita Punaisen Ristin museosta"
"Fatima esittelee Geneven päämajaa"
"Hannelen kuva ebola alueelta"
"Örn tulkkaa kaupunkikierrosta"
"Vankileirillä rakennettu kitara"
"kirjasto"
"Geneven osastolla"
"ICRC näyttely isää etsimässä"
"Pääsihteerit"
"Yleiskokouksen salissa"
"ICRC kierrätystaidetta Afrikasta"

Mikä on yksi maailman laajimmin levinnyt ja parhaiten tunnettu humanitaarinen kansalaisjärjestö? No tietenkin Punainen Risti, jossa jäseniä on arviolta 10 miljoonaa. Vuosittain se kokoaa Geneveen jäseniä 189 maasta pohtimaan maailman turvallisuutta ja sitä, miten voimme kaikki yhdessä tehdä maailmasta paremman paikan elää.

Mikä yhdistää Itä-Suomen Viinijärveä ja Sveitsin Geneveä? Aktiivinen Punaisen Ristin toiminta tietenkin! Genevessä allekirjoitettiin ensimmäinen Geneven sopimus 150 vuotta sitten vuonna 1864 ja Suomi liittyi mukaan toimintaan 1877. Aluksi autettiin sodan runtelemia sotilaita, mutta toisen maailmasodan jälkeen toiminta laajeni ja esim Suomessa aloitettiin veripalvelu ja vähäosaisten auttaminen yleisemmin. Kiitos Punaisen Ristin toiminnasta kuuluu viisikolle, joista tunnetuin lienee Henry Dunant. Käytyään 1859 auttamassa haavoittuneita Solferinon taistelukentillä Italiassa, sai ajatuksen ko järjestön perustamisesta.

Maailmassa toimii nykyään kaikkiaan 160 000 osastoa, ja Suomessa noin 500 osastoa, joista Liperissä neljä: näistä Viinijärvi on osoittanut aktiivisuutensa voittamalla kansallisen kasvattajapalkinnon edistyksellisestä ja monipuolisesta vuoden 2013 nuorisotyöstä. Siitä todisteina mm. kansainvälinen nuorisoleiri Virossa jo 14 vuotena sekä kummiluokkatoiminta ja muu aktiivinen yhteistyö osaston alueen koulujen kanssa, mm edesmenneen Viinijärven yläkoulun kanssa. Tämä palkinto tarkoitti viiden hengen matkaa Punaisen Ristin isän Henry Dunant’n jalanjäljille Sveitsiin Geneveen, jossa sijaitsee Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun päämaja. Aktiivista leiritoimintaa matkalla edustivat innovaattori Anna-Marja Jokiniemi Viinijärveltä, ensiapu kouluttaja Pertti Savelius Joensuusta sekä pitkäaikainen monitoimija Elma Salonen Tohmajärveltä. Yhteistyökoulun puolelta Geneveen pääsin tutustumaan minä viimevuotisena Viinijärven Koulun rehtorina. Keskustoimistoa edustivat aina iloiset Örn Witting sekä Sole Noranta.

Saavuimme Geneveen myöhään illalla, joten päivällistä nautimme läheisessä meksikolaisessa ravintolassa. Aloitimme reissun tutustumalla toisiimme: kukin sai kertoa lyhyesti itsestään sisällyttäen mukaan yhden salaisuuden. Ja kuten tiedämme, Punaisen Ristin työ on luottamuksellista, joten nuo hurjaakin hurjemmat salaisuudet jäävät ikuisiksi ajoiksi vain meidän seitsemän tietoisuuteen!

Ensimmäisenä ja varmasti tärkeimpänä vierailukohteena meillä oli Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun päämaja. Päämajassa meitä opasti Fatima Hamza-Moulin. Kuulimme myös Hannele Haggmanin tuoreet terveiset Liberiasta ja Guineasta: hän oli juuri käynyt seuraamassa paikallisen Punaisen Ristin toimintaa ebola-alueella. Päämajassa olikin alkanut ensimmäinen Punaisen Ristin järjestämä ebolalta suojautumiskurssi Länsi-Afrikkaan lähteville kansainvälisille avustajille. Saimme ajankohtaisen selvityksen maailmaa uhkaavasta todellisesta vaarasta, ja samalla todisteen kansainvälisen yhteistyön ja avun tärkeydestä uhan pysäyttämisessä. Yllättäen molemmat pääkouluttajat olivat suomalaisia. Onhan Genevessä viime vuosikymmenien aikana toiminut myös kaksi suomalaista pääsihteeriä: Pär Stenbäck sekä Markku Niskala, joka keksi esittää, että päävastuuta toiminnasta voi jakaa eri puolille maailmaa sen mukaan, missä esim. katastrofeja on tapahtunut! Suomalaiset ovatkin hyvin arvostettuja Punaisen Ristin tehtävissä toimimisesta muun maailmalla tekemämme rauhantyön ohessa.

Toisena päivänä vierailimme Punaisen Ristin interaktiivisessa museossa IRCR:ssä. Maailman hätä aina ensimmäisestä maailmansodasta tähän päivään oli käsin kosketeltavissa, samoin yhteisen auttamisen tärkeys ja avunannon historia. Museossa saimme kokea virtuaalisia pakolaistarinoita, katsella ympäri maailmaa vankileireillä vangittujen tekemiä hyötyesineitä ja taideteoksia, sekä ihailla Punaisen Ristin julisteita yli sadan vuoden ajalta.

Kolmantena päivänä meidän otettiin ystävällisesti vastaan Geneven paikallisosastossa, jonka toiminta on erityisen monipuolista.  Se ylläpitää vapaaehtoisvoimin maahanmuuttajille tarkoitettua kirjastoa, jossa on kirjoja yli 180 eri kielellä. Perinteisen kirpputoritoiminnan lisäksi osasto pyörittää mm. omaa terveydenhuollon klinikkaa, ylläpitää aktiivista vanhustenhoitoa, koululaisten iltapäivätoimintaa, järjestää lapsenvahteja perheille sekä yrittää estää nuoria koulupudokkaita syrjäytymästä. Suomessa näin laajaa kirjoa toimintaa on hoitamassa valtion verovaroin ylläpidetyn toiminnan lisäksi monia eri järjestöjä Punaisen Ristin lisäksi, mm. Pakolaisapu, MLL, jne. Suomessa Punainen Risti on kuitenkin maamme merkittävin humanitaarista apua antava kansalaisjärjestö ja tärkeimpiä kehitysapua antavia tahoja. Pieneltä tuntuvista kolikoista mm. Nälkäpäivän lippaassa muodostuu lopulta vuolas virta, jolla voimme auttaa toinen toisiamme: koskaan ei tiedä, kuka meistä milloinkin on avun tarpeessa.

Neljän matkapäivän ohjelma oli sopivan väljä ja näin meillä jäi aikaa maistella mm. paikallista rasvaista fondueta, paahdettuja kastanjoita sekä kuulla kadulla kymmeniä eri kieliä todisteena siitä, että Geneven 200 000 asukkaan väestöstä on 40 % ulkomailta tulleita. Ranskan kielikin alkoi kuulostaa tutulta ja pieni pyrähdys Alpeille 1097 metriä korkealle köysiradalla Ranskan puolella antoi oman lisäjännityksensä reissuun.

Tämän matkan antamalla voimalla jaksamme taas toimia aktiivisesti niin osastoissa, töissämme kuin omassa elämässä Punaisen Ristin hengessä: pyyteettömästi, puolueettomasti, ihmisystävällisesti sekä toisiamme arvostaen ja kunnioittaen.

Muistetaan kaikki myös rekisteröityä uusille FedNet-sivuille, joiden avulla saamme yhteyden kaikkialla maailmassa oleviin jäseniin.

 

kuva 1. Geneven Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun päämajan ovella: Virpi Eronen, Sole Noranta, Pertti Savelius, Örn Witting, Anna-Marja Jokiniemi, Silja Pesonen ja Elma Salonen.

kuva 2. Geneven Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun päämajan aulassa: Silja Pesonen, Pertti Savelius, Fatima Hamza-Moulin, Sole Noranta, Anna-Marja Jokiniemi, Elma Salonen ja Virpi Eronen

Kuva 3. Punaisen Ristin perustajan Henry Dunant’n patsaalla: Silja Pesonen, Pertti Savelius, Virpi Eronen, Örn Witting, Sole Noranta, Anna-Marja Jokiniemi ja Elma Salonen.

Kuva 4. Ensimmäisen maailmansodan aikaisia julisteita Punaisen Ristin museosta

….ja lisäksi 10 muuta kuvaa…..

Mukana matkalla:

Viinijärven Osastosta Anna-Marja Jokiniemi ja Silja Pesonen

Nuorisoleiri-aktiivit Tohmajärveltä Elma Salonen ja Joensuusta Pertti Savelius

Helsingin keskustoimistolta Örn Witting ja Sole Noranta

Viinijärven Koululta ex-rehtori Virpi Eronen

                                  

13.10.2014

Matkakertomus Virpi Eronen, Viinijärvi