1950 -luku

SPR:n Kuortaneen osasto on perustettu 18.12.1950.  Ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotena (1951) osaston puheenjohtajana toimi Erkki Seppä, varapuheenjohtajana Osmo Sariola, sihteerinä opettaja Lyyli Halonen sekä rahastonhoitajana Senja Jouhki. Ensimmäisen toimintavuoden aikana (1951) kokouksia oli 1 kpl ja jäseniä 38 henkilöä.

Vuonna 1954 jäseniä oli 44 kpl.  Tällöin myös hallituksen kokoonpano muuttui seuraavasti:  puheenjohtajana aloitti tohtori J.Laitakari, varapuheenjohtajana rovasti K.Vihma sekä rahastonhoitajana tuomari A.Kangasaho.  Opettaja Lyyli Halonen jatkoi sihteerinä.  Vuonna 1957 hallitus muuttui siten, että rahastonhoitajaksi tuli Osuuskaupan johtaja Arvo Laaja.  Vuonna 1959 rovasti K.Vihma lopetti hallituksessa ja hänen tilalleen varapuheenjohtajaksi tuli Kunnansihteeri O.Volanto.

Tiedottaminen

Toiminta keskittyi alkuvaiheessa tiedotustoimintaan. Elokuvateatterissa esitettiin SPR:n esittelyelokuvia (mm. Suomen Punainen Risti sekä Elämämme kultaiset vuodet) muutaman kerran vuodessa.  Tilastojen mukaan elokuvia oli katsomassa noin 150 - 250 henkilöä. Vuonna 1955  osastolle ostettiin "Rainaheitin". 

1950 -luvulla ilmestyi lisäksi aikakauslehti nimeltä "Suomen punainen risti".  Tämän lehden välityksellä saatiin välitettyä tietoa SPR:n toiminnasta. Vuonna 1957 Kuortaneen osastossa kiinnitettiin erityisesti huomiota osaston tunnetuksi tekemiseen.  Vaasa ja Ilkka -lehdissä julkaistiin selostuksia Kuortaneen osaston työstä: kokouksista, kursseista, juhlista sekä terveyspäivistä. 

SPR:n toiminnan johtaja neiti M.Jouppila sekä muut piirin työntekijöitä tulivat 1956 - 1959 käymään Kuortaneella. He kertoivat kotisairaanhoidon kursseilla sekä erilaisissa yleisötilaisuuksissa SPR:n eri toimintamuodoista sekä valaisivat toimintaperiaatteita elokuvien avulla.

Erilaiset kurssit (Kotisairaanhoidon kurssi ja Ensiapukurssi)

Kuortaneen osaston ensimmäinen ensiapukurssi järjestettiin vuonna 1954.  Osallistujia oli tällöin16 henkilöä.

Ensimmäiset Kotisairaanhoidon kurssit järjestettiin 1955. Ensimmäisenä vuonna kurssin suoritti yhteensä 65 henkilöä. Osaston sihteeri opettaja Lyyli Halonen kirjoitti kotisairaanhoidon kursseista 1950 -luvulla seuraavasti:

"Osaston puheenjohtaja kunnanlääkäri J.Laitakari on esitelmöinyt kotisairaanhoidon kursseilla lääkkeistä ja niiden käytöstä, verenvuodosta, paleltumista sekä ensiavun antamisesta erilaisissa tilanteissa.  Hän on myös rainakuvin selostanut ravinto-opin ongelmista tuoden esityksessään valaisevasti esille millaista meidän jokapäiväinen ruokamme tulisi olla"

"Kotisairanahoidon kursseilla on osaston puheenjohtaja tohtori J.Laitakari esitelmöinyt sellaisista sairaustapauksista, jolloin on käännyttävä lääkärin puoleen sekä esittänyt sidonta ja lastoitusmalleja sairaanhoitaja S.Stenbergin avustuksella"

Vuonna 1959 ja 1960 kurssitoiminta hiipui hetkeksi,sillä Kuortaneen alueella ei ollut kouluttajia. 

Nuorisotoiminta

Nuorisotoiminta (NPR) aloitettiin Kuortaneella 17.9.1956.  Nuorisotoiminta käynnistettiin Ruonan kansakoulussa. Opettajina nuorisotoiminnassa toimivat kyseisten koulujen opettajat, jotka Kuortaneen SPR:n osasto koulutti tehtäväänsä. Ensimmäisenä vuotena Kuortaneen NPR:ssä oli jäseniä 24 kpl.

Vuonna 1957 nuorisotoiminta käynnistyi myös Heikkilän koululla. Kerhot toimivat Heikkilän koululla kuitenkin vain 2 vuotta.  Vuonna 1960 Nuorisokerho käynnistyi Kirkonkylällä.  Kirkonkylän kerho kokoontui kerran viikossa ja Ruonan kerho kerran kuukaudessa. 

Nuorisotoiminnassa kerholaiset tekivät erilaisia askartelutöitä sekä käsitöitä, joilla he ilahduttivat vanhuksia käydessään heitä tervehtimässä.  Lisäksi kerholaiset järjestivät mm. ohjelmallisia kahvitilaisuuksia mm. Invalidikodin asukkaille.  Muusta toiminnasta mainittakoon kansioiden valmistelu sekä se,että vuonna 1957 kerholaiset lähettivät lisäksi joululahjoja Unkarin pakolaisleirille.

Terveyspäivät sekä muut yleisötilaisuudet

Kuortaneen osasto järjesti erilaisia yleisötilaisuuksia vuosittain.  Vuonna 1957 osasto järjesti SPR:n viikolla Terveyspäivän yhteiskoululla.  Tähän tilaisuuteen osallistui 160 henkilöä.  Sihteeri Lyyli Halonen kirjoitti toimintatilastoon terveyspäivästä seuraavasti:

"Tilaisuudessa kuultiin monta hyvää esitelmää, joista mainittakoon Tohtori J.Laitakarin sydäntautien ehkäisy, Toiminnanjohtaja neiti M.Jouppilan SPR:n eri toimintamuodot, Terveyssisar Raili Kurteliuksen veripalvelu, Äitiyssisar Kaisu Antilan Pikkulapsen vaatetus, Johtaja Erkkilän Ympäristöhygienia.  Muusta ohjelmasta mainittakoon lausuntaa, pianonsoittoa, arpajaiset, sekä vapaa kahvitarjoilu"

Vuonna 1958 hallitus järjesti yhteistyössä Kuortaneen terveyslautakunnan kanssa valistus- ja juhlatilaisuuden Kuortaneen Urheiluopistolla.  Tilaisuuden ajankohta oli ns. Sydänsunnuntai. Vuonna 1959 järjestettiin puolestaan muotinäytös, jossa oli lisäksimusiikkiesityksiä, balettiesitys sekä voimisteluesitys. Paikalla oli noin 200 henkilöä. 

Sairaanhoitovälineiden lainaustoiminta

Lainaustoiminta käynnistyi jo 1950 -luvun puolivälissä. Lainaamoa ylläpiti terveyssisar (Laina Salmi) Kuortaneen kirkonkylän terveystalolla. Vuonna 1958 lainaamo käynnistyi lisäksi myös Mäyryn terveystalolla (terveyssisar Martta Alfthan os. Mäyry).

Avustustoiminta

Kuortaneen osasto on osallistunut alkuvaiheesta lähtien avustustoimintaan.  Kuortaneella on avustettu oman kunnan apuatarvitsevien lisäksi myös mm. Unkarin pakolaisleirejä.  Avustaminen on tapahtunut oman paikkakunnan osalta rahallisesti.  Lisäksi Kuortaneella kerättiin Unkarin pakolaisleireille 79.565 markkaa vuonna 1956.

Veripalvelu

Ensimmäinen veripalvelun käynti on toimintatilastojen mukaan tapahtunut 22.10.1957 terveystalolla.  Tällöin luovuttajia oli 112.

Jäsenmäärät ja jäsenkeräys 1950 -luvulla

Kuortaneen osaston jäsenmäärät alkoivat kasvaa merkittävästi vuonna 1955. Tällöin jäseniä oli jo 155 henkilöä. Vuonna 1956 jäsenmäärä kasvoi 326 henkilöön. Jäsenmäärä kasvoi vuonna 1957 edelleen.  Tällöin jäseniä oli ennätykselliset 396 kpl (silloiseen väkilukuun suhteutettuna 5,5 %). Tässä määrässä oli yhteensä 84 nuorisojäsentä.

Jäsenkeräystyötä tehostettiin vuonna 1957 siten, että jokaiseen kyläkuntaan/koulupiiriin määriteltiin "keräilijä".  Tämä henkilö kiersi talosta taloon keräämässä jäsenmaksuja. Vuonna 1959 sekä 1960 jäsenmäärät kuitenkin hetkellisesti laskivat (196 sekä 153), sillä kaikki kerääjät eivät olleet pystyneet hoitamaan keräystä. Tällöin jäsenien väkilukuun suhteutettu määrä oli 2 %.