Kuuleeko hätäkeskus näkyykö poliisi

Veli-Matti Ahtiainen
Kuvaaja: Veli-Matti Ahtiainen
"Kunnan terveydenhuollon työntekijät kertoivat Kilpisjärven palveluista"
Esa Aidantausta
Kuvaaja: Esa Aidantausta
"Iltaan oli kokoontunut runsaasti kyläläisiä."

Joukkuepeleissä usein todetaan, että joukkue on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Jos ajatuksen siirtää kuntaan voisi ajatella, että kunta on niin vahva kuin sen heikoin kylä. Heikoimmalla kylällä tarkoitetaan tässä kylässä toteutettuja palveluita ja sen elinvoimaisuutta. Viime aikoina on nostettu esille, että valtio on unohtanut etäällä olevat kunnat. Onko kunta myös unohtanut etäällä olevat kylänsä.

Näitä asioita pohdittiin Punaisen Ristin Järjestöt kylässä hankkeen ja Kilpisjärven kyläyhdistyksen järjestämässä Kilpisjärven kylän hyvinvointi- ja turvallisuusillassa viime viikon torstain. Runsaat 30 kyläläistä oli kokoontunut kuulemaan eri viran-omaisten puheenvuoroja kyliin vaikuttavista asioista ja pohtimaan yhdessä keinoja kylän hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Viranomaisten rakenteen muuttuvat

Meneillään olevat useat rakenteelliset uudistukset tulevat näkymään myös Kilpisjärven kylläisten arjessa. Rajavartiosto lopettaa vartioasemia ja vähentää henkilökuntaa, poliisin uusi organisaatio luo Lappiin yhden poliisilaitoksen. Sote uudistuksen vaikutuksia ei kukaan osannut vielä tarkalleen sanoa.

-      Positiivista poliisin organisaatiomuutoksessa on kuitenkin se, ettei poliisien määrä vähene. Liikkuvan poliisin ja paikallispoliisin yhdistyminen mahdollistaa paremmin työvuorojen suunnittelun ja lisää poliisien näkyvyyttä myös alueen äärilaidoilla totesi Peräpohjolan poliisilaitoksen komisario Veijo Anunti.

Myös poliisiyhteistyö Norjan ja Ruotsin kanssa tullaan järkeistämään ja muodollisia esteitä poistamaan valtioiden välisillä sopimuksilla.

Yliluutnantti Simo Pöyhtäri Lapin rajavartiostosta lupasi etteivät rajavartijat häviä kokonaan Kilpisjärveltä. Partioita tulee edelleen liikkumaan alueella ja raja jättää partiotukikohdan ja helikopterikentän operoinnin helpottamiseksi.

Palopäällikkö Urho Keskitalo Lapin pelastuslaitokselta totesi, että Kilpisjärvellä on edelleen hyvin toimiva ja osaava VPK:n ensivasteyksikkö. Myös kalusto vastaa hyvin alueen tarpeisiin.

-      Vapaaehtoisten auttajien merkitys on edelleen korvaamatonta nopean avun saamiseksi. Uusiakin VPK:laisia koulutetaan, mikäli halukkaita vain löytyy. Erityisesti haluttaisiin kouluttaa naisia ensivaste toimintaan.

Terveyspalvelut säilyvät ennallaan. Terveydenhoitaja pitää vastaanottoa kerran viikossa ja lääkäri käy kerran kuukaudessa. Lääkäritilanne Enontekiö-Muonion alueella on parempi kuin aikoihin kertoi terveydenhoitaja Paula Keski-Kujala.

Hälytys ja terveydenhoito yhteistyö Norjan kanssa vaatii edelleen selkiinnyttämistä, vaikka sopimukset onkin saatu neuvoteltua ja allekirjoitettua. Rajan yli tapahtuvasta pelastustoiminnasta kertoi Storfjordissa sairaanhoitajana toimiva Inga-Pirita Viik.

Hätäkeskuksen toiminta takkuaa

Yhdeksi keskeisemmäksi huolen aiheeksi illan aikana nousi hätäkeskuksen toiminta. Hätäkeskuksen muutto Ouluun on tuonut monta haastetta arjen tilanteisiin. Oikean paikan löytäminen tuottaa edelleen vaikeuksia, edes Karesuvannon terveyskeskuksen sijaintia ei hätäkeskuksessa tiedetty.  Myös hätäkeskuspäivystäjien kielitaito on todettu puutteelliseksi. Avun saaminen on voinut tyrehtyä siihen, että esimerkiksi norjankielinen avunpyytäjä ei ole saanut apuviestiä perille. Puutteita on ollut myös ruotsin ja englannin kielien kanssa.

Suurin ongelma on kuitenkin rajayhteistyö. Hälytysten pitäisi siirtyä sujuvasti ja viiveettä sekä Norjan että Ruotsin hälytyskeskuksiin, mutta niin ei käy. Avun pyytäjän on joutunut usein soittamaan suoraan naapurimaan hälytyskeskukseen nopeuttaakseen pelastusyksikön saapumista. Vuonna 2012 solmittiin Norjan ja Suomen sairaanhoitopiirein kanssa yhteistyösopimus, joka mahdollistaa Kilpisjärviläisille avun saannin myös Norjasta. Tätä mahdollisuutta Kilpisjärviläiset kiittelevätkin vuolaasti, koska tositilanteessa apu saadaan nopeammin paikanpäälle naapurimaan kunnasta.

Ruotsin ja Suomen rajalla eivät myöskään puhelinverkot toimi ja avuntarvitsijat ovat joutuneet liikkumaan tapaturma paikalta pois, löytääkseen toimivan oman maan verkon, jotta soitto hätäkeskukseen onnistuisi. Tällaisten viiveiden takia olisi olennaisten tärkeää, että toiminta hätäkeskuksessa olisi ripeää ja asiantuntevaa.

Hätäkeskuksen työntekijöiden käyttämien paikallisissa olosuhteissa vaikuttaisi varmasti osaltaan hätäkeskuksen työntekijöiden osaamiseen; paikan päällä voisivat työntekijät itse todeta, että ambulanssit eivät pääse linnunteitse paikan päälle 20 minuutissa Hetasta, vaikka näinkin oli eräälle apua tarvitsevalle luvattu.

Poliisi ja Rajavartiolaitos vakuuttavat yhteistyön jatkuvan Kilpisjärviläisten turvallisuuden takaamiseksi. Erityisesti kiinnitetään huomiota ajoneuvojen nopeuksiin, niin valtateillä kuin myös maastossa. Tätä valvontaa toivottiinkin erityisesti kevään sesonkiajaksi, koska Kilpisjärvellä on paljon kelkkailua, joka todettiin häritseväksi, desibelien, vauhdin ja myöskin sen takia, että kelkkareiteille siirrytään yleisiä teitä pitkin.

Kylän pinnassa olevien kelkkareittien parempaa suunnittelua ja sijoittelua toivottiin. Kiinteistöjen ojien pohjilla ajelevat kelkkailijat häiritsevät asukkaita, ja lumettomina pysyvät ojat edistävät kiinteistöjen viemäristöputkien jäätymistä.

Häta-avun saanti paranisi kun esimerkiksi Saanan rappusiin laitettaisiin näkyvä numerointi, sekä kelkka- ja hiihtoreiteille tulisivat omat numeroinnit; muiden matkailukeskusten tapaan.

Oman kylän turvallisuuteen liittyviä esimerkiksi kyläyhdistyksen organisoimia tehtäviä voisivat olla esim. kylän turvallisuussuunnitelman tekeminen, kotikoordinaattien hakeminen ja kiinnittäminen näkyvälle paikalle talon seiniin, terveydenhoitajien  ja lääkärien käynti päivien ja aikojen tiedottaminen kylän ilmoitustauluilla sekä talouksiin jaettavien INFO- tiedotteiden teko, josta nopeasti saa esim. naapuri maan vastaavan lääkärin tavoitettua, hätänumerot ja muita tärkeitä tietoja.